Pimeää, märkää, kylmää ja likaista... kiinnostaako? Selvä se! Ja ratkaisu tähän oli Mäkimusta. Ekskursion tarkoituksena oli suorittaa porukalla mahdollisimman monta erilaista nousua kaivoksen uumenista. Yksi nousu tarkoitti 2,82 kilometrin matkaa, jonka aikana noustiin noin 350 korkeusmetriä.

Tapahtuma aloitettiin suunnistus- ja kommunikaatioharjoituksella Lohjan keskustassa, jonka jälkeen jo puoli tuntia sovitun ajan jälkeen päästiin virittämään kypäriä ja lamppuja kuntoon. Alkulämmittely suoritettiin hölkkäämällä/kävelemällä kaivoksen pohjalle. Pohjalla suoritettiin varusteille viimeinen voitelu ja lähdettiin takaisin ylös.

Mukana olleista Kaisu ja Kyösti keskittyivät kuvaamiseen ja suorituksen valvomiseen. Tällä kertaa ei huoltoauton tarvinnut poimia yhtään tummunutta marjaa matkalta kyytiin. Emmi, Ninnu ja Arto olivat liikkeellä painorepuilla, Flash polkupyörällä, ja Dale sauvakävellen. Apo ja Tero vuorottelivat painorepun ja renkaan kanssa. Koiravahvistus Viivi veti vuorotellen ihmisiä ylös. Aikaa nousuun meni Flashin pyöränousun 19 minuutista renkaanvedon 45 minuuttiin.

Peruskuntotreeninä tapahtuma oli hyvä. Parhaan treenin ko. kaivoksessa saa aikaiseksi pyörällä, vetorenkaalla tai tarpeeksi painavalla repulla. Tarpeeksi painava tarkoittaa kapearunkoisilla noin kahtakymmentä kiloa, leveärunkoisilla noin kolmeakymmentä kiloa. Vetorenkaan "oikea" paino on jotain viidentoista ja kahdenkymmenen kilon väliltä; nyt käytetty 25 kiloa oli hieman liian painava yhdelle ihmiselle noin pitkään ylämäkeen.

Kokeilematta jäi, miltä olisi tuntunut juosta koko matka ylös ilman reppua, vaan jääpähän jotain tekemistä seuraavaankin kertaan.