Sysimusta Satku II - 23.4.2004

Taas oli aika kokeilla miten pieni keho kestää 100 kilometrin vastusta. Kun tie tuli tutuksi ja mutkan takaa ei paljastunutkaan maali, oli satkuilijan mielessä vain ajatus: “kumpi tummuu ensin, banaani vai minä…”

Matka alkoi 2,5 kilometriä ennen Räyskälän lentokenttää kohti, kun 23.4.2004 kello 19.26 kahdeksan innokasta lähtivät liikkeelle kävelymaaotteluun omaa pahaa mieltä vastaan, mahdollisuutena voittaa itsensä. Emmi, Minna, Ninnu, Pete, Roni, Sepe, Tero ja Toni aloittivat urakkansa kohti Kauniaista, Iltsun ja Japen huoltaessa vaativaa vaellusta.

Reitti kulki Räyskälästä Pilapalan kautta Karkkilaan, josta matka jatkui Vanjärven ohi Vihtiin, jolloin Satkusta on enää vajaat puolet jäljellä. Vihdistä jatkettiin Ojakkalaan ja Otalammen kautta Oittaan ohi Kauniaisiin.

Sää oli selkeä ja päivällä aurinkoinen, vain vähäinen pilviharso peitti välillä taivasta. Lämpötila ei sen sijaan ollut kovinkaan korkea ja yöllä jopa pakkanen vieraili alueella -2 ºC voimin, mikä tuntui jo kevääseen tottuneiden huoltajien mielestä ehkä liiankin kylmältä.

Noin 15 kilometrin kävelyn jälkeen ennen Pilpalaa auringonlaskun jälkeinen kajastus loppui ja heijastimien tarpeellisuus ja toimivuus nähtiin jälleen kerran. Ryhmä käveleviä ihmisiä näkyi selvästi jo kauas kun eriväriset heijastimet vilkkuivat ja varoittivat muuta liikennettä satkuilijoista.

Pimeällä osuudella satkuilijat pääsivät tutustumaan lajin todelliseen luonteeseen kun rasitus ja väsymys tuovat omat elementtinsä eteenpäin kulkemiseen. Pimeys kestikin aina aamuviiteen saakka, jolloin puolimatkan Vihti oli jo ohitettu. 

Kun aurinko nousi oli kävelyä jatkavien määrä pudonnut kahdeksasta viiteen ja kahden kolmasosan jälkeen 66 kilometrin kohdalla jäljellä oli enää kaksi satkuilijaa, Sepe ja Tero. Samoihin aikoihin myös toinen huoltoauto poistui Iltsun ohjastamana samalla tarjoten kyydin kävelyn jo keskeyttäneille jatkaa matkaansa kotiin lepäämään. 

Kun matkaa oli kuljettu 80 km, oli suurin osa matkasta jo kuljettu, mutta jäljellä olevat 20 km eivät missään mielessä olleet helppoja. Erityisesti satkuilijat “kiittivät” Takkula-Bodom väliä, jonka mutkat ja ylämäet saivat testiryhmältä maininnan…

Sepe ja Tero onnistuivat päästä maaliin kolmetoista minuuttia yli yksi lauantai iltapäivällä. 100 km:n matkan jälkeen olo oli “huomaa että on tehnyt…” Aikaa Sysimustaan Satkuun kului 17 tuntia 47 minuuttia.