Ulkoilukohteena majakat

Ulkoilukohteena majakat

Majakat ovat arvoituksellisuudessaan kiehtoneet ihmisten mieltä aina. Valtavan infrastruktuurin näkeminen keskellä aavaa merta tai öisessä horisontissa vilkkuva valo saa mielikuvituksen liikkeelle. Majakoihin liittyy romantiikkaa ja historiaa, milloin ne ovat päätoimintansa ohella olleet tulenjohto- tai rannikkovalvonta-asemina ja osana suomalaista sotahistoriaa. Bengtskärin taistelu kesällä 1941 jätti jälkensä majakalle kranaatin sirpaleina hirsissä ja iskeminä graniitissa. Jääkärit tulivat Orrengrundin tunnusmajakan kautta Saksasta suomeen 1918. Ja kuinka usein ne ovatkaan inspiroineet kirjailijoita ja käsikirjoittajia tarinoihin. Raid tappeli Porkkalan Kallbådan majakalla. Porvoon Pellingin saaristossa Klovaharunissa elämänsä viettänyt Tove Jansson käytti viereistä Glosholmin majakkaa ja sen kartiokattoa muumitalon esikuvana. Ja kirjassaan Muumipappa ja meri muumiperhe asui jännittävällä majakkasaarella, josta vaikutteet ovat tulleet toisesta naapurisaaresta Kummelskäristä.

Vaikeina pidetyt kulkuyhteydet kaukaisille valoille ovat kuitenkin estäneet monen kiinnostuneen pääsyn paikanpäälle ja näin onkin tyydytty ihailemaan majakoita kirjoista, artikkeleista ja dokumenttiohjelmista.

Mutta jos hiukankaan näkee vaivaa, monet majakat ovat hyvinkin saavutettavissa. Oma vene ei ole välttämättömyys vaan perille voi päästä niin yhteysaluksilla, meloen tai yllättävää kyllä myös autolla. Retkikohteena majakat tarjoavat karun luonnon karulla kallioluodolla tai vaihtoehtoisesti tunnelmallisessa kalastajakylässä. Voit nähdä hylkeitä, kalastaa tai bongata lintuja, sillä merikotkat, pikkulokit, merikihut tai ruokit eivät perus-eteläsuomalaisessa mäntymetsässä kovin usein tule vastaan. Miljöö, joka inspiroi valokuvaukseen, rauhoittumiseen tai ihan vaan oman elämänsä pohdintaan on olemassa saaristossa.

Seuraavassa on esitelty muutamia majakoita, joissa on tullut viime aikoina käytyä. Majakoilla on pääsääntöisesti hyvät kotisivut ja niiden historia on kirjallisuudessa niin hyvin dokumentoitu, että olen jättänyt majakoiden toiminnan ja historian esittelyn vähemmälle ja sen sijaan kertonut lyhyesti mitä majakoilla on nähtävää ja miten sinne pääsee. Jos artikkeli herättää lisää kiinnostusta, ottakaa yhteyttä (tero.t.koski@gmail.com). Lisää saaristo- ja majakka-aiheisia valokuviani on nähtävissä osoitteessa http://www.flickr.com/photos/8699611@N05/sets/.

 

Isokari – Enskär

Isokarin majakka Uudenkaupungin edustalla sijaitsee metsäisellä Isonkarin (ruots. Enskär) saarella. Samalla saarella toimii luotsilaitos. Majakalle pääsee helposti Uudestakaupungista yhteysaluksella. Matka kestää noin tunnin. Saaren suuren pinta-alan ansiosta siellä saa ajan helposti vierähtämään. Kalliorannat, hiekkarannat, lehdot, niityt ja majakkamiljöö ympärysrakennuksineen tarjoaa vierailleen vaihtelevan kokemuksen ja punkkien ja käärmeiden vältteleminen on myös ohjelmanumero sinänsä. Saarella toimii kahvila ja bed&breakfast jos ei halua virittää omaa telttaa rannalle.

   

Bengtskär

Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka ja sijaitsee Hiittisten saaristossa. Nykyään majakalla toimii hotelli ja kesäkautena saarella vierailee jopa toistasataa turistiä päivittäin. Kuljetukset saarelle lähtevät Kemiön eteläkärjestä Kasnäsistä sekä Hangosta. Jos saarelle haluaa meloa, Kasnäsin suunta on suojaisampi. Huomioitavaa on että telttailu saarella ei ole sallittua. Majakalla on värikäs historia. Kuuluisaksi sen on tehnyt kiivas taistelu jatkosodan alussa 1941. Kranaatinsirpaleiden iskemät ovat edelleen nähtävissä kallioissa, rapuissa ja seinissä. Majakalla on hyvät kotisivut www.bengtskar.fi joista saa lisää tietoa kuljetuksista, hinnoista ja majoituksista.

   

 

Märket

Märketin majakka Ahvenanmaan länsipuolella avautui turisteille vuonna 2007, kun Suomen Majakkaseura ry. vuokrasi rapistuneen majakan tarkoituksenaan kunnostaa se. Saaren tekee mielenkiintoiseksi se, että Suomen ja Ruotsin raja halkaisee saaren. Majakkaseuran kanssa kuljetuksia on järjestänyt muutama venekuljettaja Eckeröstä. Kesällä 2007 saarella on ollut lähes tauotta 2- henkinen miehitys majakkaseuralaisia, jotka kahvinkeiton ja opastuksen ohella kunnostavat majakan pahoin ajan vaurioittamia sisätiloja. Saarella näkee erittäin usein hylkeitä. Saarelle järjestetään päiväretkiä yleensä kesälauantaisin, mutta meren arvaamattomuus saattaa estää venematkan tai pääsyn saarelle. Mutta jos näin kävisikin, Ahvenanmaalla on paljon muuta nähtävää ja loistavaa saaristoa melomiselle. Lisätietoa Märketin kunnostuksesta ja retkistäwww.majakkaseura.fi sekä kuljetuksista veneenkuljettaja Bengt Granbergiltä (på svenska 0457 313 5345).

 

Marjaniemi

Marjaniemen majakka sijaitsee Oulun kupeessa yhteysaluksen päässä Hailuodossa. Marjaniemessä on luotsilaitos, maatilamajoitusta sekä tunnelmallinen kalastajakylä. Majakalle pääsee omalla autolla. Retkeen kannattaa yhdistää viikonloppuretki Hailuodon vaelluspoluilla, jotka kulkevat hiekkarannoilta saaren sisäosien lammille ja autiotupiin.

 

Sälskär

Sälskärin majakka sijaitsee Ahvenanmaan luoteisosassa. Kuljetukset majakalle lähtevät kesä-keskiviikkoisin Hammarlandista. Säävaraus pitää huomioida, kuten tavallista, kun kyseessä on ulkomerellä sijaitseva majakka. Luotoja Ahvenanmaan ja Sälskärin välillä on siten, etten näkisi melontaakaan missään nimessä huonona vaihtoehtona. Saarella on autiotupana toimiva vanha majakanvartijan mökki ja muutama vanha varastorakennus. Naapuriluodolle on haudattu 1700- luvun puolivälissä haaksirikkoutuneen sota-aluksen ruumiita. Luut ovat edelleen nähtävissä, kun katsoo valetun hautakammion luukusta sisään. Saarella asuu tuhansittain lunnin sukuisia ruokkeja. Matkaa kannattaa tiedustella lauttakuski Jan-Anders Hägeriltä på svenska (tel. 0400 229 149).

 

Söderskär

Söderskär ei enää loista. Valo on sammutettu 1989. Majakka toimii nykyään matkakohteena saaren siirryttyä yksityisomistukseen muutama vuosi sitten. Majakka sijaitsee Porvoon saaristossa, noin 17 km Sipoon Kalkkirannasta etelään Pirttisaaren etelä puolella. Kylmänä talvena saareelle voi hiihtää. Pirttisaaren ympärivuotisen asumisen johdosta Kalkkirannasta lähtee luisteluhiihtokelpoinen ura etapin puoleen väliin. Matka taittuu siten joutuisasti mutta lumipyryihin ja nolla-näkyvyyteen on varauduttava. Kesällä reitti on melottavissa kokeneille. Kesäaikana lintujen rauhoitusaika rajoittaa saarella liikkumista tai jopa kieltaa sen kokonaan. Saarella toimii Helsingin Yliopiston Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos, jonka henkilöstö valvoo maihinnousukieltoa. 1.8. alkaen majakkasaarella saa kulkea laiturilta majakan luo ja 15.8. alkaen myös ympäryssaarilla liikkuminen on sallittua. Katso majakan kotisivut www.soderskar.fi.

   

 

Gustafsvärn

Gustafsvärnin majakka sijaitsee aivan Hangon kaupungin edustalla. Majakkaseura on vuokrannut saaren metsähallitukselta mutta saari on avoin kaikille. Hangosta pääsee yhteysaluksella tai meloen noin 3 km. Majakkaseura kunnostaa parhaillaan talkoovoimin sumusireenin hoitajan taloa, eli saarella voi välillä olla ”ruuhkaa”. Majakka itse on rakennettu uusiksi 1950- luvulla, mutta majakan huippu on vanha, alun perin talon katolla olleesta majakasta.  Saari liittyy Ruotsin vallan aikaiseen merilinnoittamiseen, siellä on jäljellä linnoitus, kuten Suomenlinnassa tai Loviisan Svartholmassa. Krimin sodan aikana ranskalais-englantilainen laivasto lähestyi saarta ja linnoitusta hallinneet venäläiset pakenivat saarelta ja räjäyttivät mennessään suuren osan muuria.

   

 

Jussarö

Jussärön majakka Tammisaaren saaristossa on hyvä hiihtokohde talvella. Autolla kannattaa ajaa Baggön kylään rannalle, josta on noin 12 km hiihtoetäisyys Jussarön majakalle. Oman mausteensa meren jäällä hiihtämiselle saattaa antaa lumipyry, jolloin kompassisuunnan pitäminen tai GPS:n käyttö alkaa olla jo perusteltua.  Alkuperäinen majakka on tuhoutunut ja uusi majakka rakennettiin 1920- luvulla Jussärön saaresta 4 km lounaaseen sijaitsevalle Sundharun nimiselle luodolle.

 

Punkit saaristossa

Majakkamatkailijan on syytä varo punkkeja. Suurimmillaan 3,5 mm pitkä punkki on äärimmäisen vaikea nähdä vaatteissa tai iholla. Ahvenanmaalaiset punkit kantavat usein äärimmäisen kettumaista borrelia-bakteeria. Punkin puremaan kannattaa suhtautua vakavuudella, ja harkita antibioottikuuria vaikkei sitä kuuluisaa punaista rengasta puremakohtaan tulisikaan. Hoitamaton purema voi aiheuttaa reuman kaltaisia pitkäkestoisia oireita, silmätulehduksia, aivokalvon- ja selkäydintulehduksia, eli siis ihan sopivasti extremeä, mutta ikävä kyllä siihen epämiellyttävämpään suuntaan. Keskustele pätevän lääkärin kanssa!