
Vuosijuhla järjestettiin perinteitä kunnioittaen Kolmoislammin
varaustulipaikalla. Näin on tehty yli viisi vuotta putkeen, mutta kukaan ei ole
muistanut pitkään aikaan kirjoittaa juhlista raporttia Kerkesix-sivuille.

Tilaisuus aloitettiin syyskokouksella, jossa jaariteltiin ja jahkailtiin vuoden
asiat läpi (kesto ennätykselliset 7 min). Nuotion sytyttämistä pidettiin niin
hauskana puuhana, että sen teki kolme eri henkilöä peränjälkeen - jokainen vain
sammutti oman suorituksensa jälkeen nuotion, jotta seuraavakin saisi yrittää
puhtaalta pöydältä. Paikan puut olivat siis varsin kosteita... kun ne vihdoin
saatiin tuleen, ei liekin annettu hiipua alle puolimetriseksi.

Paikalle hilautuivat Emmi, Kaisu, Heidi, Jappe, Ilari, Pasi, Tero, Tero, ja
ryhmä seuraavaa sukupolvea. Perinteitä kunnioittaen Pasi keskittyi ensimmäiset
tunnit täydellisen majoitteen virittämiseen muiden väistellessä heittopainoa ja
köysiä. Lopputuloksessa kelpasi nukkua ne vähät tunnit mitä nukkumiselle
pyhitettiin.

Aamulla leiri tyhjeni jälleen nopeasti. Illan mittaan oli puhetta, että
nuotiolle voisi mennä porukalla sulankin maan aikaan. Puheenjohtaja lupasi
järjestää asian.


Syyskokous ja vuosijuhla 2014


Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos: <http://kerkesix.fi>-sivuista julkaistiin
tänään kuudes versio. Yhdistyksellä on historiaa takana vajaa 12 vuotta, joten
yksi versio elää keskimäärin aina pari - kolme vuotta.

Tällä kertaa panostettiin luettavuuteen, nopeuteen, keveyteen, ja parempaan
toimintaan mobiili- ja tablettilaitteilla. Vanhat sivut olivat toteutettu
monipuolisen sisällönhallintatyökalun avulla. Tämä aiheutti lisävaatimuksia
sivujen ajoalustalle, ja lisäksi aiheutti hitautta ja jatkuvaa päivitystarvetta.
Koska kerkesivuja muokkaa vain pari (teknisesti valveutunutta) henkilöä, menevät
sisällönhallintatyökalut kerkekäytössä hukkaan. Uudet sivut ovat käytännössä
staattiset: ne luodaan aina muutoshetkellä kerran datatiedostoista, ja sen jälkeen
(seuraavaan muutokseen asti) luetaan samoja muuttumattomia tiedostoja uudelleen
ja uudelleen. Sivustot luodaan [Jekyll-kääntimellä][1], ja ne ylläpidetään
[Githubin julkisessa säilössä][2]. Kuka vain voi hakea uusimman version
säilöstä, ja tehdä vaikka oman versionsa sivustosta.

Onnea uusille sivuille!

[1]: http://jekyllrb.com/
[2]: https://github.com/teelahti/kerkesix.fi/tree/gh-pages

Kerkesix-sivujen kuudes versio julkaistu


Sysimusta Satku XIII käynnistyy sillä, että ilmoitautuminen alkaa
vuorokauden vaihtuessa noin 16 tunnin kuluttua. Lilnkki
ilmoittautumiseen julkaistaan tuolloin kerkesix.fi:n etusivulla.

Vuoden 2014 Sysimusta Satku - ilmoittautuminen alkaa noin 16 tunnin kuluttua.


Ja sessio täyttyi varsin rivakasti. Kello 00.14 oli jo 50
ilmoittautumista.Seuraavan kerran ilmoittaudutaan vuoden kuluttua!

Sysimusta Satku ilmoittautuminen aukeaa kello 00.00 - linkki alla


Satkuseuranta on sivusto, jonne päivittyy kävelijöiden eteneminen.
Sivustolta näkee millä huoltopisteellä kävelijä on käynyt ja milloin.
Voit seurata satkua osoitteessa <http://satku.kerkesix.fi/>

Sysimusta Satku XII - seuraa tapahtumaa netissä


Reilun viikon kuluttua jalat tikkaavat asfalttia huolella ja kilsat
kuluvat...

Linkin takaa voi käydä fiilistelemässä viime vuoden reissun
tunnelmia: <http://www.youtube.com/watch?v=EDWAB8lgOeA>

Sysimusta Satku XII - enää 10 vuorokautta alkuun

Ilmoittaudu Sysimustalle Satkulle nyt!


Aikataulua julkistetaan tässä lisää: kello 13.00 alkaa kirjautuminen
tapahtumaan ja lähtö kävelylle kello 14.00. Kisakeskus on osoitteessa
Ruukintie 3, Espoo.

Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa 15.8.2013 kello 00.00. Osoite, jossa
ilmoittaututaan julkaistaan tuolloin tällä sivustolla. Osallistumismaksu
tapahtumaan on 38 euroa.

Sysimusta Satku XII kävellään 19.-20.10.2013.


Pihvi houkutteli porukkaa fillaroimaan Turun saaristoon. Pyöräilykeli
näyttää oivalliselta, joten lähdetään liikkeelle!

\* \* \* \*

Eka pysähdys Paraisten kalkkilouhoksen maisemapaikassa. Kyltissä lukee
Scenic Overlook, joka ilmeisesti tarkoittaa skeninen ylenkatse...
Tauolla kahvia. Kiitti Susa!

\* \* \* \*

Paraisista lautalla Nauvoon. Tällä lautalla ei ole A- oikeuksia.
Seuraavalla on.

\* \* \* \*

Ny Naguillaan! Nauvossa lauttaa odotellessa käydään tankkaamassa
ravintola Biffissä. Rafla aukeaa kello 12, mutta kun henkilökunta oli
kerran paikalla, nii avasivat jo meille. Upeeta asiakaspalvelua!

Ajettu 45 km.

\* \* \* \*

Seiraavaksi Airiston yli laitalla. Puolen tunnin pysähdys Seilin
saarella.

Ajettu 45km.

\* \* \* \*

Nyt lepuutetaan Seilin satamassa puoli tuntia.

Ajettu 45km.

\* \* \* \*

Rymättylän puolella. Kohta ajetaan taas.

Ajettu 45 km.

\* \* \* \*

Rymättylässä on ajettu jo hetki ja päästiin lepuuttamaan lossille.

Ajettu 52 km.

\* \* \* \*

Kultarannan kioskilla tankkausta.

Ajettu 76 km.

\* \* \* \*

Teatterisilta Turussa.

Ajettu 96 km.

\* \* \* \*

Maalissa Kuusistossa.

Matkaa 109,3 km.

Kittoos Pihvi!



Saariston Rengasreitti (lyhyt) 30.6.2013


Jep jep. Kyllä se Sysimusta Satku tulee taas lokakuun lopulla. Ja
ilmoittatutuminen aukeaa elokuun puolessa välissä. Perinteisesti
nopimmat ilmoittautujat saavat paikan. Lisäinfot ilmestyy tänne ennen
elokuun 15. päivää.

Sysimusta Satku XII ilmoittautuminen alkaa 15.8.2013 klo 00.00


Tänään puskee Kerkesix-suunnistusjoukkue metsään Jämsänkoskella. Tälle
vuodelle kisaan lähetettiin yksi joukkue kisaamaan muiden 1624 joukkueen
kanssa. Taoitteina jälleen:

1.  saada tulos
2.  tulla maaliin vähintään lähtönumerolla.

Hauskaa tulee olemaan joka tapauksessa.

Jämsä-Jukola 15.-16.6.2013


Kyllä se Sysimusta Satku käveltiin ihan aikataulussa läpi
20.-21.10.2012. Matkaan lähti 48 kävelijää, joista 22 palasi kävellen
Pirttimäkeen.

Viitalan Juha kirjoitti kokemuksesta artikkelin joka on luettavissa
osoiktteessa: <http://www.relaa.com/sisalto/artikkelit/sata-sysimustaa-kilometri%C3%A4>.

Sysimusta Satku XI - 20.10.2012


48 innokasta kävelijää lähti Portaan kylästä liikkeelle iltapäivällä
noin puoli kolmelta. Toistaiseksi kaikki ovat vielä mukana reissussa
(19:06). Satkua voi seurata osoitteessa
[satku.kerkesix.fi](https://satku.kerkesix.fi) jonne päivittyy tilanne
huoltopisteittäin.

Sysimusta Satku XI käynnissä


Tutustu terminologiaan:

<http://kerkesix.fi/satku-suomi-sanakirja>

Satku - Suomi -sanakirjasta apua ymmärtämiseen


Ilmoittaudu Sysimustalle Satkulle täyttämällä
ilmoittautumislomake (linkki poistettu vanhentuneena).
50 nopeinta saa paikan.

Sysimusta Satku XI ilmoittautuminen on alkanut!


Arska paistaa ja kalliot kutsuvat kiipeilijöitä! Jotta
ankkuripisteet, solmut ja muut köysitaidot sujuvat turvallisesti, on
hyvä opetella asiat kerralla oikein.

Tällaisilla spekseillä Jukkis veti yläankkuritreenit Käärmekalliolla perjantaina
29.6.2012. Ikean P-paikalla kokoontuivat Jukkiksen lisäksi Heidi, BB, Iltsu, Noora ja
Mirka. Kurssin sisältö vastasi SKIL:n peruskurssia, joten aloitimme
valjaista, solmuista ja varmistamisesta. Tämän jälkeen rakentelimme
ankkuripisteitä läheisiin puihin. Ankkuritreenit jatkuivat Käärmekallion
kalliopätkällä. Jokainen sai tehtyä yläankkurin, jonka varassa uskalsi
(itse) laskeutua alas. Loppuun tietenkin
yläköysittelyä vasta tehdyillä ankkureilla. Näillä taidoilla itsenäistä
kiipeilyä onkin hyvä jatkaa!


Kalliokiipeilytreeniä Käärmekalliolla 29.6.2012


Sysimusta Satku XI kävellään 20.-21.10.2012 ja tapahtumaan
ilmoittautuminen alkaa 15.8.2012 kello 00.00. Tarkemmat ohjeet
ilmestyvät tänne nettilään tuolloin. Paikkoja on jälleen rajatusti,
joten nopeat syövät ja hitaat eivät ja tyhmien eväät viedään käsistä.
Joten tapahtuma kalenteriin ja kohti mielen pimeyttä.

Sysimusta Satku XI kävellään 20.-21.10.2012


Jukolan Viesti Vantaalla sai porukkaa kokoontumaan noin 50 000 kpl
Hakunilaan. Myös Kerkesix-osallistuminen oli aktiivista, sillä [2
joukkuetta](http://kerkesix.fi/jukolaan-tana-vuonna-2-joukkuetta) lähti
matkaan. Tavoitteen asetanta oli varsin perinteinen, lähtönumeroa
parempi sijoitus.

Kerke-leiri perustettiin perinteitä kunnioittaen: ensimmäiseksi lippu,
sen jälkeen katos ja sitten muut jutut. Aurinkoinen iltapäivä oli
leppoisaa köllötellä leirissä ja nauttia päivästä. Pikkuhiljaa joukkueet
kokoontuivat paikalle ja 22.30 ampuivat ensimmäisen osuuden veijarit
maastoon. Siitä se ilo sitten lähti käyntiin. Pikku hiljaa ilta pimeni
yöksi ja tuhannet valot loistivat kiiltomatoina Jukolan yössä.

Maasto oli miellyttävää suunnistaa, eikä millään muotoa vaikeinta
mahdollista. ihan ilokseen suunnisteli. Lähes koko kisan ajan oli
kuivaa. Sadetta odotettiin yöksi, mutta vettä tuli niskaan vasta
aamusella, jolloin viimeiset juoksijat saivat nauttia viilentävästä
vedestä päälle annosteltuna.

Kerkesix 1 nosti sijoitustaan viimekertaisesta (916) ja sijoittui tässä
kirmauksessa sijalle 730. jopa siis puolen välin yläpuolelle. Kerkesix 2
sai osuman leimausvirheestä, joten joukkueen suoritusta ei kirjattu
tuloslistoille - Jukolan hienous on kuitenkin, että kaikki pääsevät
silti suunnistamaan, ja se taisi olla muutenkin pääasia.

Jos jotain negatiivista hakemalla hakee, niin harmittaa kun seuraavaan
Jukolan Viestiin lähes vuosi aikaa...

Valio-Jukola 16.-17.6.2012


ValioJukolaan 2012 on lähdössä 2 joukkuetta Kerkesix nimellä.  Mukavaa,
että on saatu porukkaa kasaan. Pääkaupunkiseudulla asuvilla on tänä
vuonna helppo tulla paikan päälle tutustumaan Jukolan Viestin
tunnelmaan. Kerke-leiri on teltta-alueella T1, josta se varmasti löytyy
lipun ja katoksen muodossa.

Jukolaan tänä vuonna 2 joukkuetta.


![](/images/talvi-tuska-sika-triathlon-vii-22.1.2012/P1220692.JPG)TTST
VII (eli TalviTuskaSikaTriatlon 7) käytiin Turku-Kaarinan alueella 22.1.
viileässä mutta selkeässä säässä. Alkuvalmistelut aloitettiin
kerketyyliin jo hyvissä ajoin noin kuukautta etukäteen erilaisten
varikkotaktiikoiden ja rengasvalintojen pohdinnalla (ei tietenkään
harjoittelemalla). HC-kamahomot toki tuhlasivat perinteisen
ToiminaTonnin pakollisiin varusteisiin kuten polkupyöriin,
kypäräkameroihin, uimahousuihin, jne. jotta motivaatio saapua
lähtöviivalle säästyisi loppuun saakka.

![](/images/talvi-tuska-sika-triathlon-vii-22.1.2012/P1220688.JPG)Sairastumiset
ym. selitykset kutistivat Kerken alun perin seitsemän Taistelijan
osaston lopulta neljään Karpaasiin, joista Allekirjoittanut, Pihvi ja
Jukkis kävivät (salaa) pyöräilemässä kisareitin jo edellisenä päivänä.
Tosin kiertosuunnan valinta ei ollut aivan optimi, joten ainakin itsellä
varsinkin alkutaival pyöräilystä taittui melkoisessa savussa karttaa
ihmetellen. Mutta ensimmäisenä lajina siis oli uinti 1000m metriä
tyylillä vapaa. Ensimmäisessä erässä uivat järjestävän seuran kisailijat
ja toisessa meitin poppoo. Myös muutama seurojen ulkopuolinen
triatlonisti oli sijoiteltuna kumpaankin ryhmään. Paikka oli siis
uimahalli jossakin päin Turkua.

![](/images/talvi-tuska-sika-triathlon-vii-22.1.2012/ttst-fillarointia.png)Ilahduttavasti
hukkuneiden määrä ei edellisistä vuosista päässyt kasvamaan ja kaikki
pääsivät nopeammin tai hitaammin pyöräilyosuudelle (n. 35 km). Muiden
osalta en osaa sen kummemmin näitä tunnelmia kuvailla, koska kärki oli
tässä kohtaa jo karannut, joten rallattelin lenkin suht verkkaiseen
tahtiin mutta ei sentään veren maku suussa.

No sitten alkoi varsinainen draama. Jotakin kertoo osaltaan meikäläisen
suunnistustaidosta se, ettei löydä edes sen lähtöpaikalle. Tuloksena
siis tästä lajista Ylppäreistä tuttu Cum Laude Imbrobatur (eli kiittäen
hylätty). Mutta tulipahan vähän uitua ja pyöräiltyä, ei aivan heti
kuitenkaan tulisi mieleen lähteä tuosta yksinään tekemään.

Jälkipuinnit Uittamon (nyt muistui tämä nimikin) uimahallin takkahuoneessa,
podiumilla Tuskaretkien piinkova kolmikko. Ai niin, ja bonuslajina oli
lähinnä MASSIIVISEMPIA kavereita ajatellen pena 60kg itse Triathlonin
päätteeksi, jokaisella toistolla sai minuutin pois loppuajasta.

Kiitokset TuskaRetkille hyvin organisoidusta tapahtumasta, Pihville majoituksista,
Jukkikselle kyydeistä ja Japelle kaikesta muusta!

Teemu

Talvi Tuska Sika Triathlon VII - 22.1.2012


Kymmenes Sysimusta Satku käveltiin säässä kuivassa ja selkeässä säässä.
No välillä oli vähän pimeää, mutta muuten oikein selkeää. Vaikka
erilaiset sairaudet ja urheiluvammat jaloissa sekä korvien välissä
kaatoivat kävelijöitä ennätysmäärän aivan viimemetreillä, lähti 47
innokasta kävelijää matkaan lauantaina kello 14.28 Portaan kylältä.

Jo viime vuonna oli Satkulla otettu käyttöön sähköinen
seurantajärjestelmä ja tänä vuonna se saatiin entistä parempaan
toimintaan ajantasaisen nettiseurantasivun avulla. Ympäri maailmaa oli
mahdollisuus seurata Satkun etenemistä omalta näyttöpäätteeltä, ja tätä
ominaisuutta käytettiinkin kiitettävästi. Vuorovaikutteista oli
visertelyn mahdollisuus Twitterin kautta. Matkalta saatiin tuntoja otka
välittyivät netin kautta kaikille kiinnostuneille.

47 kävelijää lähti liikkeelle ja 26 kulki omin jaloin Pirttimäkeen.

\*  \*  \*  \*  \*  \*

Tässä erään kävelijän tuntoja matkalta:

Oli kiva kokemus osallistua Sysimustaan Satkuun. Matkan varrelle riitti
niin iloa kuin tuskaa. Tammela-Porras välinen osuus oli todella kaunista
katseltavaa ja fiilikset vielä hyvät. Karkkilassa alkoi sitten jo
hämärtää ettei maisemia kauheesti voinut ihailla. Ja Vanjärvellä jo
pimeää.

Vihdin linja-autoaseman huoltopisteessä oikea etureisi renaili ja otin
särkylääkkeen, joka sitten tehosi. Seuraava huoltopiste olikin
Hanko-Hyvinkään tien varrella. Pimeys oli jo aikamoinen. Lähdimme
hiekkatietä Hangon tien viertä. Jossain vaiheessa oli vähä sekaisin että
mennäänkö oikeeseen suuntaa. Pimeys laittaa tutunkin ympäristön
erilaiseksi. Otalammella tiet alkoivat olla liukkaita. Sai kävellä tosi
varovasti ettei tee "lippoja". Takkula - Velskola väli oli todella
pitkän tuntuinen väli kaikkinen viluväristyksineen ja "heihei"
olotilaloineen. Olin ottanut kolme kofeiinitablettia, mikä ei ollut
todellakaan hyvä juttu, kun ei niitä käytä. ja sitten vielä burana ja
kylmä kahvi. Kymmenen kilometriä käveli kuin jossain huumeessa. Tuntui
että tähänkö tämä matka nyt jääpi. Viimein viisi kilometriä meni sitten
hyvin, jalkakivuista huolimatta. Jännä juttu oli kyllä tuolla
viimeisillä kilometreillä se asia, vaikka sattui jalkoihin ihan
älyttömästi sitä vaan halusi suorittaa matkan loppuun asti. Ja kivut
eivät enää haitanneet. Se oli jotenkin sellaista masokistista juttua. Ja
tietenkin paljon auttoi se että oli kävelykaverit, jotka kannustivat
jaksamaan.

\*  \*  \*  \*  \*  \*

Tässä poimintoja viserryksistä:

Sää tällä hetkellä kosteahko. \#Ilmatieteenlaitos ennustaa hieman
kuivempaa yötä kohden. Lämpötila 0 ja +10 asteen välillä. \#kerkesix\
JappeAho

Hyvin nukutun yön jälkeen kroppa ja mieli (lähes) valmis yöhön jolloin
ei tarvitse nukkua... \#kerkesix\
 JappeAho

Kunnon tankkaus peksu&munat niin jaksaa huoltaa ja kantaa lihavampiakin
@JappeAho kävelijöitä ;) \#kerkesix Kohta nokka kohti Pirttimäkeä.\
anttimerilainen

bussikuljetus kävelyn aloitukseen menossa! \#kerkesix\
JappeAho

teemu kysyy: miten voi ihminen olla nain tyhma? \#kerkesix\
\_Jukkis\_

Heräsin just dösässä, kävellen pääsee ilmeisesti takas. \#kerkesix\
WalkingTimo

Matkalla strattiin. \#kerkesix\
SuviPellikka

Startti! \#kerkesix\
anttimerilainen

Yritin just laittaa Nokialaisen navigaattoriin Kunnarlantietä. Vastaus
oli tyly: "reitti on liian pitkä kävelytilaan..." Great. \#kerkesix\
WalkingTimo

Kuseman huoltpiste pystyssä, vain kävelijät puuttuu. \#kerkesix\
teroFI

pilpalaa kohti ja noin puolessa välissä huoltopisteelle. Pimeää on vielä
enemmän pään ulko- kuin sisäpuolella \#kerkesix\
JappeAho

RT “@alexstubb: @anttimerilainen Wau, kuullostaa mahtavalta! Go
Sysimustasatku Go!” \#kerkesix\
anttimerilainen

Sysimusta Satku: kaikki kävelijät lähteneet Pilpalan huoltopisteeltä.
Aika hypätä pyörän selkään. bit.ly/phswXe \#kerkesix\
Apobase

Mitä \*\*\*\*\*\* se mun jaloille kuuluu mitä mä tänä viikonloppuna
teen. \#kerkesix\
WalkingTimo

pizzat tilattu.. Vanjarvi kutsuu \#kerkesix\
\_Jukkis\_

Ihan kreisi tempaus - lupailin jo olevani ensi vuonna messissä! :)
\#kerkesix\
akuvaramaki

Karkkilan valot jää taakse. Luulin, että kävelin seinää päin, mutta se
olikin pimeys. Harmi. \#kerkesix

WalkingTimo

Hengessä mukana Sysimustalla Satkulla, onneksi on upea tähtitaivas.
Terveisiä Vihdin huoltopaikan naapurista! \#kerkesix

Takuumies

Puoliväli ohitettu. Jopa pirttimäkeen nähden. Jalat palat alala
lalat.... \#kerkesix\
JappeAho

Vihti ready! Tulkaa jo! \#kerkesix\
anttimerilainen

Sysimustan seurantapalvelimen piirakkagraafi korjattu. Alkaa pikku
hiljaa näyttämään graafit myös punaista satku.kerkesix.fi \#kerkesix\
teroFI

Ihan jees toi kuu. \#kerkesix\
WalkingTimo

Satkun polkupyöräilevä huoltomies kotiutui. Arviolta 90-100 km ajoa yön
aikana. Kiitos osallistujille ja järjestäjille! \#kerkesix\
Apobase

Vihdissä tuhoutumisen jälkeen evakuointikyytiin. Marssimurtuma korvien
välissä esti etenemisen... \#kerkesix\
JappeAho

...Mut joo, on toi nouseva aurinko jonkin verran enemmän jees.
\#kerkesix\
WalkingTimo

Espoo ja katuvalojen sammutus. Ns. "viimeiset hitaat" alkaa. \#kerkesix\
WalkingTimo

Pirttimäessä odotetaan ensimmäisiä kävelijöitä.. NYT EKAT PERILLÄ.
\#kerkesix\
JappeAho

viimenen etappi kaynnissa.. Viela ehtis keskeyttaa \#kerkesix\
\_Jukkis\_

Niiin mukana keskeytyksessä \#kerkesix\
TuomasSarasin

Jälkkärin aika; annos mäkeä mitä jännimmissä muodoissa, eli ylä- ja ala-
sellaisina. Jyrkkää ja ihan \*\*\*\*\* paljon tanniineja. \#kerkesix\
WalkingTimo

Jalat kiittävät hassun hauskasta matkasta. Kiitokset toimitsijoille
hyvin orkanisoidusta tapahtumasta ja kannustuksesta. \#kerkesix\
TuomasSarasin

Vikat maalissa klo 12.00! \#kerkesix eli 21h 33 min.\
anttimerilainen

\#kerkesix Kiitokset!!! Rakkoja 0 :) Rautakangetkin joustaa enemmän ku
mun jalat :) t.Mikko\<\
mikkoim


Sysimusta Satku X - 22.10.2011


Kymmenettä Sysimustaa Satkua juhlistetaan tuomalla penkkikävelijöiden
ulottuville mahdollisuus seurata kävelyä etänä.
 Osoitteessa <http://satku.kerkesix.fi/> näkee huoltopisteittäin missä
asti kävelijät liikkuvat.

Kommentteja niin matkalta kuin kotoa voi lähettää Twitterin kautta
(\#kerkesix) luettavaksi
[Viserrykset](http://satku.kerkesix.fi/satkux/Tweet)-sivulta.

Seuraa Sysimustaa Satkua netistä


[TT:n](http://teelahti.fi) sanoin:

> "Oli aika jolloin Kerkesix juoksi säännöllisesti
> sunnuntailenkkejä. Sitten kaikista tuli lihavia ja laiskoja. Tästä
> huolimatta voitaisiin kokeilla taas elvyttää tätä perinnettä. Ensi
> sunnuntaina juostaan noin puolentoista tunnin lenkki pääosin poluilla ja
> hiekkateillä. Vauhti niin rauhallinen että pystytään samalla juttelemaan
> mukavia. (Myös laihat ja aktiiviset saavat tulla.)"

Ja näin tapahtui, paitsi että laihoja ja aktiivisia ei näkynyt.  Ja
menihän se juoksu vähän pitkäksikin 1 tunti ja 34 minuuttia... No silti
oli kivaa.

Sunnuntailenkki Lohjalla


[![](/images/tuskaretket-ry-10-vuotta-v/1.JPG)Tuskaretket
ry](http://www.tuskaretket.fi/) täytti 10 vuotta ja juhlallisuudet
tapahtumaan liittyen järjestettiin 1.10.2011 Turussa. Juhlaan oli
kutsuttu myös edustus Kerkesix ry:stä. Viralliseen delegaatioon kuului
hallituksen puheenjohtaja Jappe ja hallituksen jäsen Flash. Juhlassa
käytiin läpi Tuskaretkien historiaa kuvin, filmein ja tarinoin.
Erinomaisia kertomuksia mielenkiintoisista reissuista. Joitakin täkyjä
jäi mieleen kokeiltavaksikin... Näistä reissuista voi käydä lukemassa
raportteja [Tuskafoorumilta](http://www.tuskaretket.fi/?page_id=886).

Tuskaretket ry:n sääntöjen mukaan: "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
kokeilevaa retkeily- ja liikuntaharrastusta perinteitä kunnioittaen sekä
herättää kiinnostusta niihin." Koska Tuskaretket ry on 10 ensimmäisen
vuoden aikana venyttänyt ja muokannut tapoja retkeillä, käyttämällä
erilaisia tapoja liikkua retkeillä ja elää, Kerkesix huomioi Tuskaretkiä
kahdella tavalla:

- 2,0 kg:n pajavasara kaiverruksella: "10-vuotiaalle Tuskaretket
  ry:lle 1.10.2011 Kerkesi ry", jotta Tuskaretket voisivat jatkossakin
  muokata retkeily- ja liikuntamaailmaa uudenlaiseksi.
- 50,00 EUR stipendi osoitettavaksi Tuskaretket ry:n hallituksen
  valitsemalle sopivalle taholle, jonka katsotaan edistäneen/edistävän
  kollektiivista tuskaperäistä kokemusta sen yhteishenkeä
  kasvattavassa muodossa.

Jatkossakin yhdistyksiemme on tarkoitus tehdä toimintavaihtoa ja näillä
näkymin seuraavan kerran vierailemme Turussa TalviTuskaSikaTriathlon
VII:n merkeissä.

Vielä kerran onnittelut ensimäisestä 10 vuodesta.

Tuskaretket ry 10 vuotta


Odotukset korkealla lähdettiin vuoden 2011 Erä SM -kilpailuihin.
Kerkesix joukkueita kisoihin oli ilmoittautuneet sekä "rotat" että "kana
ja kaks kukkoo", KSX-edustusta oli myös Espoon Akilleksen
partiossa. Odotukset olivat korkealla koska kisojen järjestäjät
huomioituna tapahtuman tason toivottiin olevan tavanomaista korkeampi!
Henkilöstön monivuotinen kokemus erilaisista kisoita antoi odottaa
jotain suurta.

Kisat järjestettiin Hämmen Järviylängön alueella, missä sijaitsee kaksi
kansallispuistoa Liesjärvi ja Torronsuo. Alueelle on myös aikanaan
esitetty kolmatta Pernunnummen-Kerityn -kansallispuistoa. Lisäksi
alueella on erittäin kattava retkeilyreitistö, joka yhdistyy yös muita
luonnonkauniita alueita toisiinsa.

KSX-perinteitä kunnioittaen kana ja kaks kukkoa keskeytti vaelluksen
hieman ennen kisan alkua. Sillä koskaan ei ole liian aikaista/myöhäistä
keskeyttää!

Lähtö oli Saaren kansanpuistossa, jonka alueilla myös ensimmäiset rastit
olivat. Samalla kun lähtötehtävä alkoi, alkoi myös sataa. Ja vettä tuli
runsaasti. Yhtä paljon satoikin sitten seuraavan kerran kun Kerkesix
rotat olivat nuotiontekorastilla... Reitti oli tehty hyvin ja se kiersi
monien alueen tärkeimpien luontokohteiden kautta. Maisemien puolesta ei
voinut valittaa. Tosin reitti oli suhteellisen raskas, mikä tietysti
sopii kilpailun luonteeseen. Kaukolanharju, Torronsuo, Kyynäränharju,
Purinsuo, Pernunnummi, Hirvenharju ja monta muuta luontokokemusta
saatiin yhdistettyä toisiinsa muutaman askeleen avulla. Oli reitille
löydetty pari keppihelvettiäkin. Toinen osuus oli "hoidettu metsä",
jossa oli puolenmetrin korkuudelta kaadettua risukkoa ja toinen oli
"retkeilyreitti", joka meidän mielestämme muistutti aurattua
hakkuuaukkoa...

Vaikka odotukset olivat korkealla, niin kyllä ne lunastetiinkin.
Rasteilla ei tarvinnut jonottaa (yhdellä rastilla oli jono, mikä on
vähän), tehtäväkäskyt olivat riittävän yksiselitteisiä. Tämä helpotti
sekä kilpailijoiden, että rastihenkilöiden toimintaa. Rasteilla oli
huomioitu myös nykyaikaisen retkeilyn piirteitä siten, että
yöpymisrasteilla ei ollut pakko tehdä tulia, vaan tulenteko taito
testattiin rasteilla. Myös vesistönylitys oli toteuttettu realistisella
tavalla: Edessä on vesistö, ylittäkää. Itsenäinen ylitys -
maksimipisteet, veneavusteinen ylitys - 0 pistettä. Kukin sai valita
nopeimman haluamansa ylitystavan.

Tämän tasoiseen tapahtumaan osallistuminen oli todella hyvä kokemus,
jota ei jäänyt pahaa sanottavaa. Kiitokset järjestävälle
organisaatiolle, Erävaellusyhdistys Mörskän miehet ry:lle.


Erä-SM Kolmen kansallispuiston kierros 8.-11.9.2011


Jappe, Emmi, Jukkis ja Heidi järjestivät itselleen tekemistä kauniina
keskiviikkoiltana. Ohjelmanumerona oli suunnistaa vanhat rastit (rastit
oli korjattu jo pois, mutta olivat mainiosti Emmin ja Japen muistissa)
pelkkien korkeuskäyrin avulla. Aluksi suunnistus eteni kävelyvauhtia ja
tarkasti maastoa tulkiten. Muutamat rastivälit edettiin hölkkää. Kaiki
suunnitellut rastit löydettiin. Harjaantunut suunnistaja selviää hyvin
pelkillä korkeuskäyrillä. Harjoituksen kesto noin pari tuntia. Aikaa
käytettiin myös hiidenkirnujen ihasteluun ja mustikan poimimiseen.
Reitillä havaittiin myös jokunen herkkutatti ja keltavahvero.

Käyräsuunnistusharjoitukset Nuuksion Laihalammella


ilmoittautumisohjeet ilmestyvät tälle sivustolle 15.8.2011 kello 00.00.

Alle 12 tuntia Sysimusta Satkun X ilmoittautumisen alkuun


Ilmoittautuminen kymmenennelle Sysimustalle Satkulle alkoi. Täytä
ilmoittautumislomake ja aloita kävelymaaottelu omaa pahaa mieltä
vastaan. Mukaan mahtuu noin 50 nopeinta. Huomioithan, että jos ilmoitat
useampia henkilöitä, niin jokaisesta henkilöstä täytyy täyttää oma
ilmoittautumislomake.

Ilmoittautumisen jälkeen lähetetään vuorokauden kuluessa sähköpostilla
vahvistus paikasta Sysimustalle Satkulle. Myös tarkemmat ohjeet
tapahtumasta (mm. osallistumismasksun ohjeet) tulevat sähköpostilla
jatkossa.

Sysimusta Satku X kävellään 22.10.2011. Tapahtuman osallistumismaksu on
35 euroa.

Ilmoittautumislomakkeeseen pääset tästä!

Sysimustalla Satkulla mukana
myös [Powerade](http://www.powerade.com/nordic/home.html).

![](http://kerkesix.fi/images/Powerade.jpg)

Sysimusta Satku X - Ilmoittaudu nyt


Kerke-netin uusin ja 5. versio on ulkona kaikkien käytettävänä. Uutta
entiseen on mm. tunnisteiden käyttö artikkelien hakuun sekä kirjoitusten
kommentointimahdollisuus. Visuaalisessa ilmeessä on pyritty
skandinaavisen muotoilun perinteitä noudattaen yksinkertaisuuteen.

Kerkesix-sähköpostin löytää samasta osoitteesta kuin ennenkin:
[posti.kerkesix.fi](http://posti.kerkesix.fi) ja postilaatikon
toiminnallisuuskin on tuttu ja turvallinen.

Kerkesix nettisivujen 5. versio julkaistu!


Kymmenes Sysimusta Satku kävellään 22.10.2011. Ilmoittautuminen
tapahtumaan alkaa 15.8.2011 kello 00.00. Osallistujia otetaan mukaan
bussilastillinen (noin 50). Perinteisesti paikat täyttyvät vuorokauden
sisällä. Osallistumismaksu 35 EUR.

Tapahtuman sisältö seuraa perinteistä kaavaa: kävelyä, pimeyttä ja
hyvää/pahaa mieltä.

Lokakuun 22. päivänä kävellään: SYSIMUSTA SATKU X


Kerkesix lähetti joukkueen 63. Jukolan Viestiin Virolahdelle.
Joukkueelle oli asetettu tavoitteiksi tänä vuonna:

1.  saada tulos = löytää kaikki rastit ja hoitaa vaihdot virheettä
2.  saavuttaa kolmenumeroinen sijoitus.

Kun näinkin huimat tavoitteet saatiin toteutettua sijoituksella 916,
joukkue saattoi tuntea suurta ylpeyttä palatessaan kunniakujaa pitkin
Kerkesix päämajaan kansanjoukkojen hurratessa ja neitokaisten
heitellessä kukkain terälehtiä joukkueen päälle...

Maasto oli miellyttävää kirmattavaa ja puitteiltaan kisakeskus oli
erinomainen. Majoitus- ja pysäköintialue olivat sopivasti lähekkäin,
eikä vaihtoalueellekaan ollut pitkä matka. Kerkesix-katos toimi
erinomaisena maamerkkinä niin meille kuin muillekin. Vierestä kuuli
monta kertaa, kun joku yksinäinen taistelija etsi omiaan ja ilmoitti
puhelimeen: "niin mihin mä tästä jatkan, mä oon tässä Kerkesixen
katoksen luona... ai, okei hyvä!"

Tätä siis tarkoittaa yleishyödyllinen yhdistys...


Salpa-Jukola 18.-19.6.2011


Pihvi järjesti Turun suunnalla melontatuokion 3.-4.6.2011. Ohjelmassa
oli kiertää Harvaluoto meloen. Ja jotta matka ei olisi liian rasittava
väliin oli järjestetty yöpyminen makkaranpaistopaikan luona. Kansalaisen
karttapaikalta voi käydä katsomassa
[karttaa](http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=186&map.y=181&e=251543&n=6700932&scale=80000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&tool=siirra&lang=fi)
alueesta.

Melomaan lähdettiin Kaarinan Voivalasta puoli kahdeksan maissa. Kesä kun
oli, niin valoa riitti myöhään yöhön. Ensimmäinen tauko otettiin
Kuusiston piispanlinna raunioilla, jotta ulkopaikkakuntalaiset turistit
saivat tutustua Varsinais-Suomen kulttuuriseen historiaan.

Matka jatkui hyvällä menolla Harvaluoto kiertäen vastapäivään ja
Korkiahuhdanmäen eteläpuolella sijaitsevalle leiripaikalle saavuimme
22.40. jossain vaiheessa oli hieman tuulenvirettäkin tuntunut, mutta
iltaa kohti ilmanvire oli tyyntynyt. Nuotiokatoksessa oli majoittuneena
myös pääskyveijari, jota ei pahemmin tuntunut haittaavan meidän
kokkaustoiminta. Pientä iltapalaa (makkaraa ja leipää) tuulensuojaan ja
pötköttämään.

Seuraavan päivänä aurinko paistoi vähintään yhtä kuumasti. Ei ollut
taaskaan valittamista säässä. Leppoisasti meloen etenimme kohti retken
aloitus- ja päätöspistettä.

Ei ollut turha reissu.


Harvaluodon melonta 3.-4.6.2011


Pihvi houkutteli väkeä Tuskaretkien vuosittaiseen TTST tapahtumaan ja
pari helppoa (varmaa) nakkia ilmestyikin paikalle. Tapahtuma täyttää
ttst-määritelmän erinomaisesti, sillä lajeja oli kolme: polkupyöräily,
hiihto ja luistelu. Tänä vuonna lajit oli valittu siten että juoksua
kestämättömät jalat voivat myös osallistua.

Kerkesix on lähettänyt paikalle edustusta  jo kolmen vuoden ajan. Tällä
kertaa Pihvin kutsuun olivat vastanneet Flash ja Jappe.

Uittamon uimahalli toimi tuttuna ja erinomaisena kisakeskuksena, jossa
sijaistsivat tapahtuman lähtö ja maali. Liikkeelle lähdettiin polkien
pyörää ja ensimmäisen etapin jälkeen oli työkalujen vaihto suksiin
Lausteen laduilla. Noin 10 km suksimista itselle sopivalla tyylillä ja
jälleen hyppy fillarin selkään. Tällä kertaa matka suuntautui Kupittaan
luistlumadolle, jota kierrettiin 30 kertaa. Kun luisteluhetki oli
valmis, niin jäljellä oli viimeinen pyöräilytuokio takaisin Uittamolle.

Nopeimpanan reitin suoritti Pihvi, jota voi siis epävirallisesti
tituleerata TalviTuskaSiaksi...

Suurkiitos tapahtuman järjestäjille ja niin kisan aikaiselle kuin
jälkeiselle huollolle!


Talvi Tuska Sika Triathlon VI - 5.2.2011


Yhdeksäs Sysimusta Satku tarjoiltiin 23.10.2010 kattauksessa, joka
mahdollisti sekä pakkasta että lämmintä syyssadetta.Alkureissu
kuljettiin kirkkaan taivaan alla kuutamon valaistessa. Tältä osin
Sysimustuuden saavuttaminen täytyi hoitaa itse ilman ulkoista
valaistus-(tai sen puute) apua.

Reissu eteni leppoisasti ja niin kävelijöillä kuin huollolla tuntui
olevan hyvä mieli. Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa huollolla käytössä
viivakoodilukijat, joilla kävelijöiden matkantekoa tarkkailtiin.
Uudistus nopeutti ja helpotti merkittävästi kävelijöiden huoltopisteelle
saapumista ja sieltä eteenpäin lähtöä.

Jo perinteisesti Satkun aikana kuultiin: "ensi vuonna uudestaan" ja " ei
enää ikinä" -tyyppisiä kommentteja. Näihin kuviin ja niin edespäin.


Sysimusta Satku IX - 23.10.2010


Kerkesix Blue Tits, Emmi ja Ninnu edustivat yhdistystä Erävaelluksen
sm-kisoissa Kiilopäällä, Urho Kekkosen kansallispuiston maisemissa.  Ja
hyvinhän he edustivatkin, sillä kotiin tuomisiksi heillä oli mukanaan
naisten suomenmestaruus!

Erä-SM Jonnen Jotos 26.-29.8.2010


Hyvinkäällä suunnistettiin Jukolan Viestiä sateisessa ilmassa. Maasto
tiedettiin etukäteen haastavaksi ja vaativaa suunnistusta osattiin
odottaa. Alueella tiedettiin olevan nousumetrejä ainakin riittävästi ja
pienimuotoista maastoa kotitarpeiksi. Pysäköinnin ja majoitusalueen
välimatka oli jopa Jukolan mittakaavassa pitkä. Ja varusteiden
kuljettaminen oli asteen verran isompi rasti. no, siitäkin selvittiin.

Sää oli sateinen, mikä omalta osaltaan hieman hyydytti sosiaalista
toimintaa teltoilla ja antoi lisämausteen radalle. Mutta kun vauhtiin
päästiin, niin siitähän se suunnistamisen ilo taas käynnistyi. Kerkesix
joukkue suunnisti sijalle 822.


Kytäjä-Jukola 19.-20.6.2010


Pihvi oli kutsunut Kerke-kansaa pyöräretkelle Turun saaristoon.
Ohjelmanumeroksi oli kaavailtu Saariston lyhyt rengasreitti pyörillä
vastapalloon kiertäen. Syystä,että ihan koko matkaa ei pysty
pyöräilemään, täytyi retki aikatauluttaa muutamien lauttojen ja lossien
(tärkeä huomio!) kanssa.

Pyöräilyn lähtö oli ajoitettu hieman ennen heräämistä kello seitsemäksi.
Varsinais-Suomen ulkopuolisille asukeille tämä tarkoitti liikkeelle
lähtöä hetkeä ennen... Ennakko-odotuksista huolimatta aikataulu piti.

Reitti kulki Kaarinasta Turku Cityn läpi kohti Naantalia. Aurajokea
ylittäessämme pysähdyimme nauttimaan maisemasta, jonka keskeisin osa oli
hieman notkolla oleva Myllysilta.Keskustan läpi matka sujui helposti,
sillä, kuten jo todettua, ennen heräämistä ei kaupungilla liikkunut
juuri kukaan.

Keskustan jälkeen liikkuminen nopeutui hieman ja pyörätiet muuttuivat
suoremmiksi. Raision, Naantalin jälkeen Rymättylän perunapeltojen
keskellä sai nauttia aurinkoisesta kesäaamusta. Poikon kohdalla tietyö
oli poistanut toisen kaistan käytöstä ja vastaantulevien kaistaa pitkin
piti kiitää nopeasti alta pois. Rymättylän kirkolla pidimme tauon
kahvilassa, jossa sai syödä ensimmäisen pyöräilyn aloittamisen jälkeisen
evään.

Rymättylän Hankaan piti päästä 10.15 mennessä, sillä sieltä lähti
yhteysalus Nauvoon. Katsoimme, että meillä oli lähes tunti aikaa ja
olimme onnellisia. Itku pitkästä ilosta ja pieru kauan nauramisesta.
Airismaan lossi antoi odottaa itseään 20 minuuttia, jonka jälkeen
viimeiselle pätkälle lauttarantaan meillä oli aikaa alle 10 minuuttia.
Matkaa taisi olla reilu 5 km. Suunnitelma oli, että jokainen ajaa niin
lujaa kuin pääsee ja ensimmäiset estävät lauttaa lähtemästä. Tämä toimi
siten että Pihvi ja Iltsu näkivät rannassa kuinka lautta oli parin
metrin päässä. Me muut pääsimme lauttarantaa ja jäimme tuijottamaan
etääntyvää lauttaa. Samalla alkoi sataa vettä...

Poijjaat kuitenkin kertoivat hetken kuluttua, että lautta kuski oli
ilmoittanut kääntävänsä aluksen ja hakevansa meidät kyytiin. Helpotus.
Sillä lautalta sai kuulemma olutta. Päivän toinen evästauko.
Linta-niminen lautta ajaa Nauvon ja Rymättylän väliä ja pysähtyy siinä
keskellä Seilin saarelle. Airisto on todellinen kielimuuri. Rymättylä on
täysin suomenkielinen paikka ja Nauvossa ei meinaa suomenkielellä
pärjätä.

Nauvossa ei tarvinnut sen enempää kommunikoida vaan pyörien selkään ja
menoksi. Maisemat ovat hienoja, mutta tässä vaiheessa vesisade oli
saanut meidät kiinni niin pahasti, että silmiä auki pitäessä kuraa olisi
päässyt silmiin, joten loppumatka ajettiin ihan vaan silmät kiinni
maisemista piittaamatta. Paraisilla pysähdyimme syömään savustettua
kalaa (kolmas evästauko). Ja Paraisten keskustassa oli vielä pitsatauko.
Ei nälkä yllättänyt.

Takaisin Kuusistoon päästiin noin kello 14. Susa oli laittanut saunan
lämpimäksi ja peseytymisen jälkeen oli vielä välipalaa, ettei tule nälkä
kotimatkalla.

Leppoisa ajelu hyvässä seurassa siis, vaikka vettä vähän saatiinkin
niskaan.

p.s. Kuvia ei ole. Jos haluaa nähdä miltä reissussa näytti, niin
kannattaa osallistua...

Saariston lyhyt rengasreitti pyöräillen 29.5.2010


KSX edustusta nähtiin Lohjan maisemissa kevään ensimmäisessä multisport
cupin skabassa, kun Pete ja Jukkis osallistuivat kuntosarjaan.
Kisailijoita oli tähän vuoden ensimmäiseen kilpailuun kerääntynytkin
melkoisesti ja laji on selkeästi nostanut suosiotaan. Kuntosarjaan
starttasi kaiken kaikkiaan 21 joukkuetta eikä reitillä tarvinnut tällä
kertaa olla todellakaan yksin.

Kisa alkoi juoksulla ja lyhyehkön pyrähdyksen jälkeen odottikin jo
ensimmäinen Quest-tehtävä. 10 x 10 muotoiselle aluelle oli levitetty 100
puupalikkaa, joiden pohjasta piti lukea kirjainkoodit oikeassa
järjestyksessä. Toinen oli kallion päällä ”kartan” lukijana ja ohjeisti
siirtymisissä. Toinen liikkui hiekkakentällä ja kirjasi koodit.
Kummankin KSX taistelijan yllätykseksi tehtävästä selviydyttiin
kertaheitolla ja matkaa päästiin jatkamaan kärkijoukoissa.

Suunnistusosuus pyörille oli helpohko ja pyöräilykenkien vaihtamisen
jälkeen lähdettiinkin jo tykittämään hiekkateitä kohti seuraavia
rasteja. Pyöräily sujui vahvasti ja pysyimme helposti kärjen tuntumassa.
Rastit kerättiin yleensä pienen mäen tai kukkulan päältä ja
seikkailuhenkisesti kerran myös pienehkön kiipeämisen jälkeen.
Pyöräilyosuuden lopuksi höntyilimme hieman ja kolmen kärki sai noin 10
minuutin etumatkan.

Seuraavana oli vuorossa melonta, joka ei sekään sujunut ilman
puuhastelun tuomia lisälenkkejä. Haimme myös tällä osuudella
vähintäänkin yhden ylimääräisen rastin ja kärki kasvatti etumatkaansa
hieman.

Onneksi seikkailukilpailu osaa aina yllättää. Tällä kertaa viimeisen
suunnistusosuuden kartta oli peilikuvakopio ja näytti jo alussa hieman
kummalliselta. Ensimmäinen rasti löytyi helposti, mutta toinen tuotti ja
hieman tuskaa. Pete hoksasi kuitenkin pikaisesti, että idässä oleva
rasti onkin lännessä jne. Tässä ohitimme pyöräilyosuudelta asti
kilpailua johtaneen joukkueen ja olimme maalissa kolmantena.

Maalissa Emit oli kuitenkin eri mieltä eikä suostunut enää toimimaan.
Näinpä vuoden ensimmäisessä kilpailussa KSX sedät hylättiin ja saimme
tulokseksi vain DNQ. Hauskaa kuitenkin oli jälleen kerran ja tiimimme
toimi loistavasti!

Spring Adventure 2010


Pahimmat jäät olivat sulaneet pois, joten oli aika korkata melontakausi.
Laiskoina veijareina kohteeksi valittiin virtaava joki, niin ei
tarvinnut tehdä juuri mitään, antaa virran viedä ja nauttia maisemista.
Ainoana haasteena matkalla oli, ei niinkään veden korkeus, vaan siltojen
liian matala tila… Tämän tosiseikan johdosta myös retken aloituspaikaksi
valikoitui Keski-Espoon uimahallin alaparkkipaikka. moottoritien ali kun
ei oikein voinut meloa naama pinnalla ja kajakkien kantaminen
moottoritien yli ei saanut kannatusta osallistujien keskuudessa.

Reissu itsessään sujui mallikkaan leppoisasti auringon paistaessa ja
tuulenvireen hyväillessä kasvoja. Kauklahden kohdalla joen virtaamakin
kasvoi hieman uoman pakottaessa veden rajatulle alueelle. Lasitehtaan
luona koskella virtaus oli jo ihan kelvollinen ja teletapit huusivat:
”Uudestaan!” Kerta riitti meille kuitenkin ja etenimme kohti merta.

Espoonlahdella tuuli oli voimakas ja aallot olivat sen mukaisia.
Muutaman kerran pääsi oikein mukavaan surffiinkin. Reissu päättyi
melonnan osalta Kallvikin uimarannalle, jossa ei aurinkoisesta säästä
huolimatta ollut ketään makoilemassa.


Melonta Espoonjoella 18.4.2010


Hyppyrimäki Kampissa! Kiinnostaako? Jep.

Kyllä sinne joukkue saatiin kasaan. Hypyt olivat mahtavia, ja hyppääjät
eivät jäänet olympiavoittajasta kuin 2-5 metriä (Toni Niemisen
mäkiennätys on 10 metriä) huippuluokkaa siis. Mäen haastavuudesta kertoo
että vain yksi Kerke-joukkueen hyppääjä pysyi pystyssä hypyn jälkeen.


Stadi Jump 2010


Aktiivisena kehonräkkäyksen kannattajana Pihvi oli järjestämässä
Tuskaretket ry:n Talvi Tuska Sika Triathlon V -tapahtumaa. Tätä kautta
myös Kerkesix ry:n jäsenille aukeni mahdollisuus osallistua tähän
fantastiseen tapahtumaan.

Talvisina lajeina oli retkiluistelu, pyöräily ja juoksu. Lisäksi matkan
varrelta löytyi myös erikoisrasteja kuten pyörän kantaminen mäen päälle
ja minisuksihiihto. Kilpailukeskuksena toimi Uittamon uimahalli ja itse
aktiviteetit sijoittuivat Uittamo - Kupittaa - Kaarina väliselle
alueelle.

Tapahtuma oli järjestetty täsmällisesti, kisan jälkeen uimahalli oli
käytössä ja ruokaa oli tarjolla. Hiki tuli, mutta kivaa oli.

Talvi Tuska Sika Triathlon V - 6.2.2010


Runsasluminen talvi mahdollisti lumikenkien hyödyllisen käytön tällä
eteläisessä Suomessa. Useana vuonna lumikengät ja pääkaupunkiseutu ovat
olleet ihan kiva yhdistelmä, mutta ilman lumikenkiä on kyllä päässyt
koko talven liikkumaan metsässä kovin paljon  helpommin. Mutta nyt jos
koskaan kannatti olla lumikenkien omistaja!

Hyvä lumitilanne yhdistettynä rapeaan hieman alle 30 asteen pakkaseen
oli selkeä lähtökäsky kohti ulkoilumaastoja. Oittaalta vuokrattiin
puuttuvat varusteet ja Velskolasta lähdettiin hiipimään kohti maastoa.
Ulkoilusää oli kaikin puoli mainio. Aurinkoinen pakkassää oli
malliesimerkki talvesta! Lähdimme Velskolasta hetken matkaa tieuraa
pitkin, kunnes pääsimme pujahtamaan umpiseen, jonka jälkeen reittimme
seikkaili kallioiden ja kukkuloiden yli, järvien jäitä pitkin kohti
etukäteen valittua nuotiopaikkaa.

Nuotipaikka oli katsottu sopivan matkan päästä Saarijärven suunnalta.
Pienen pettymyksen aiheutti paikalle päästyämme se tosiasia, että
kyseessä ei ollut voimassa oleva nuotiopaikka, jossa olisi ollut
polttopuita. Emmekä toki kansallispuistossa rupea puita kaatamaan, se ei
toki käynyt mielessäkään. Joka tapauksessa nuotiolla istuminen jäi
väliin ja nuotiopaikalla istumista harrastettiin noin 17 minuuttia,
kunnes kollektiivinen päätös sai meidät jatkamaan matkaa takaisin
Velskolaan.


Lumikenkäilyä Nuuksiossa 10.1.2010


Uusi hankinta melontaan liittyen – Kajakkikaksikko, joka on myös
jäsenten käytössä. Lasikuituinen kajakki toimii oikein mukavasti. Kahden
istuttava pulkka asuu tällä hetkellä Espoon melontakeskuksessa ja mikäli
melonta kiinnostaa, niin yhteys Ilariin.

Kerkesix kajakkikaksikko


Helsingissä sijaitsevassa
[Sotamuseossa](http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo/) avattiin 30.11.2009
Talvisota – 70 vuotta kunniamme päivistä –näyttely, johon päätettiin
tehdä retki. Palde oli lupautunut toimimaan oppaana ja vastaamaan
kysymyksiin ylipäänsäkin liittyen 70 vuoden takaiseen tilanteeseen.
Lyhyen alustuksen jälkeen kierrettiin näyttely läpi. Samalla kuulimme
mielenkiintoisia yksityiskohtia näytteillä olevista esineistä ja
Talvisodasta yleisesti. Kierroksen jälkeen siirryimme munkkikahville
läheisessä [korsussa](http://fi.wikipedia.org/wiki/Korsu) sijaitsevaan
[Sotkuun](http://www.sotilaskotiliitto.fi/), jossa museonjohtaja kävi
meitä tervehtimässä.


Retki sotamuseoon 13.12.2009


Tapahtumakäyttöön hankittiin Kerkekatos, brändättynä yhdistyksen
väreihin - tietysti. Katos pakkautuu kuljetuspussiin, jossa on mukavat
renkaat mukana helpottamassa kuljetusta.

Tapahtumakatos


Kahdeksannen kerran oli aika pakata viisikymmentä iloista ihmistä
bussimatkalle Portaan kylään, josta tapahtumarikas retki kohti
Pirttimäkeä alkoi. Mukana oli monia jo ennenkin reittiin tutustuneita ja
muutama rohkea ensikertalainen. Yllätyksenä kenellekään ei varmasti
tullut, että askelia sai matkan aikana ottaa enemmän kuin kolme.

Keli oli varsin leppoisa, joka varmasti edesauttoi monen kävelijän
matkaa. Rankkasateesta ei päästy nauttimaan, sen sijaan lähes koko
matkan tuntui kuin valtavasta suihkepullosta olisi suihkutettu
vesisumua.

Satkuhistorian runsaslukuisin huolto-organisaatio tarjosi kävelijöille
tuttua ja turvallista huolenpitoa, riittävän kannustavalla
herjanheitolla lisättynä. Kaikkiin haasteisiin ei huolto tai kävelijät
kuitenkaan osanneet varautua. Monet odottivat matkan varrella erilaisia
hiertymiä, mutta korvien hiertyminen oli ennen kuulumaton tapaus.
Jatkossa huolto osaa varoittaa lierihattu-otsalamppu -yhdistelmän
vaaroista kävelyn aikana.


Sysimusta Satku VIII - 24.10.2009


Ilkka pieksi kolopalloa huolella ja saavutti Rock Golf SM voiton
Lohjalla pelatuissa kisoissa. [Listätietoa kilpailusta linkin
takana](http://golfpiste.com/stlg/ajankohtaista/index.asp?p=kilpailut&seura=7736&sivu=2&juttu=72121&lang=fi).
Onnittelut!

Ile Rock Golfin Suomen mestariksi


Tänä vuonna Kerkesixiä edustivat Ninnu ja Emmi, naisten sarjassa.
Valmistautuminen jäi tällä kertaa viimetippaan, kuten valokuvista näkyy.
Vanhat ruoka- ja varustelistat onneksi toimivat edelleen. Nuudelit ja
kuivattu jauheliha on jo perinneruoka. Metsäpeuran elintapoja
tenttailimme toisiltamme automatkan aikana.

Kisa järjestettiin Reisjärvellä ja Metsäpeuranmaan retkeilyreitistön
alueella 3.-6.9.2009, varmastikin Suomen kivikkoisimmassa paikassa.
Vaikka koskaan ei ole liian myöhäistä keskeyttää, tällä kertaa ajatus
kävi vahvasti mielessä jo ensimmäisen päivän aikana. Sää oli loistava
ainakin aluksi, mutta maasto osoittautui nopeasti todella vaativaksi.
Ennakkoon oli jo ollut tiedossa, että päivämatkat oli vedetty aivan
maksimiinsa. Kuitenkin hyvä meininki kisaajien kesken, ja se, että
muillakin näytti olevan vaikeaa, kannusti jatkamaan kärsimystä loppuun
asti. Tehtävät olivat perinteisiä, käytännön tehtäviä riittävästi,
paljon metsästys tehtäviä ja joka päivälle matkatekemistä. Luonnon
tuntemusta, tunnistustehtäviä, odottelimme lauantai-iltaan asti, mutta
niitä ei vaan tullut. Kisasta jäi mieleen sään nopeat vaihtelut,
helteestä rankkasateeseen ja taas muutamassa minuutissa
auringonpaisteeseen. Maastosta kertoo jotain se, että valitsimme kerran
reitiksi kartan suurimman suon poikki kävelemisen, välttääksemme
kivikkoiset ryteiköt. Valokuvat tulivat näin otetuksi pääasiassa suolla,
sillä ei sellaisessa kivikossa kameraa esille kaiveta. Harvinaisen
metsäpeuran näimme ainakin kerran, se meidät varmaan useammin.


Erä-SM Peuranpolku 3.-6.9.2009


Ja taas kisattiin.

Viimevuotista voittoa piti lähteä puolustamaan soolosarjaan. Huoltoon
lupautuivat samat veijarit Jappe ja Apo eli soppa oli valmis.

Valmistautuminen sujui viimevuotisilla metodeilla tosin tänä vuonna tuli
ajettua ehkä enemmän maantiepyörällä ja pitkiä maastolenkkejä tuli
ajettua vain pari keväällä ja Tahkon 120km kisa. Lyhyitä maastokisoja
tuli ajettua kuitenkin useampi kesän aikana eli maastotuntuma oli
hierottu kohdilleen.

Kisan ajaksi oli lupailtu sadetta ja kyllähän sitä loppupelissä tulikin
ihan kohtuudella. Sadetta varten varasin täysjoustopyörän leveämmillä
kumeilla ja tuo oli oikea ratkaisu. Ajot sujui mudassa ja liukkailla
juurilla ihan kohtuudella eli sen takia ei tarvinnut pitää ajotaukoja.

Yöajot sujuivat hyvin, vaikka pieni väsy alkoi painaa puolen yön maissa.
Yksi redbulli sisuksiin ja luurit korville, jonka jälkeen taas löytyi
uutta virtaa.

Taktiikka seuraili viimevuotisia hyviä linjoja eli ensin 12 tuntia
leppoisaa ajelua ja sitten pesulle. Varusteiden ja pyörän vaihdon
jälkeen uudelleen satulaan ja ajoa niin pitkään kuin jaksaa. Tällä
kertaa piti jaksaa aika lailla sillä sijoitukset jaettiin vasta
viimeisillä kierroksilla. Itselle jäi tällä kertaa ajamatonta aikaa 24
tunnista vain 15 minuuttia. Tuloksena kolmas sija ja 31 kierrosta.
Kärjessä oli tiukkaa kisaa, koska neljäs ajoi 30 kierrosta, toinen 32
kierrosta ja ensimmäinen 33 kierrosta.

Viime vuoteen verrattuna olosuhteet olivat haastavammat, vaikka valoisaa
aikaa oli enemmän. Eli täytyy olla tyytyväinen omaan ajoon, kun sain
kasvatettua kokonaismatkaan noin 24 kilometriä. Ilman huoltotiimiä tähän
ei olisi pystytty eli isot kiitokset pojille, kun jaksoitte huoltaa ja
piristää väsynyttä kuskia! Positiivista oli myös että hommasta
selvittiin ilman kalustovaurioita ja kuskikin pysyi ehjänä tosin loppu
kisasta letkeä ajo oli muuttunut väkinäiseksi vääntämiseksi.

Matkaa noin 279 km ja nousumetrejä noin 3627 m.

Mitä tuli syötyä:

- noin 8l urheilujuomaa
- 0,5l vettä
- 0,5l colaa
- 1 redbull
- 2 kaakao mukillista
- 0,5l mustikkakiisseliä
- 14 geeliä
- 5 energiapatukkaa
- 1 omenakeksipatukka
- 2 leipää
- 2 pientä annosta pastaa
- 2 korvapuustia
- irtokarkkeja
- 1 pasteija
- 1 mars-patukka
- 2 marjapiirakkaa
- 1 banaani
- 0 buranaa

Lisätietoja: <http://www.kangasala24h.fi/>


Kangasala 24H 2009


Mikkelin ravirata on ennenkin kokenut useiden jalkojen töminää kenttää
vasten. Tällä kertaa kyseessä oli hevosten sijaan suunnistuskansaa
ympäri maailman. Kerkesix oli lähettänyt paikalle joukkueen sekä
Venlojen että Jukolan Viestiin.

Aurinko paistoi ja sää oli mitä mainioin, toki kuuma kesäinen päivä
tarkoittaa Venloille hikistä urakkaa. Vaikka yöllä on hämärämpää, niin
on se mukavamman viileätä kirmata…

Venlojen Viestissä Kerkesix oli ensimmäisen kerran saanut liikkeelle 4
suunnistajaa, mutta vielä se ei riittänyt hyväksytyn tuloksen
saamiseksi. Ankkuriosuudella tapahtunut (Kerke-henkeen sopiva) keskeytys
piti huolen, että jatkossakin tavoitteeksi voidaan kirjata: “saavuttaa
tulos”.

Jukolan puolella joukkueessa oli tuttuun tapaan edustamassa myös
vakikasvot Ramon Hoiskari ja Simo Hovari. Pekka Karvon ei tänä vuonna
tarvinnut osallistua melko hyvin onnistuneen rekrytoinnin ansiosta.
Joukkue kirmasi itselleen sijoituksen 837, joka pudotti numeroa lähes
200 pykälällä. Joka tapauksessa tulos saatiin mikä on hyvän kisan
lisäksi tärkeää.

Maasto oli vauhdikasta, olihan alue osittain PV:n harjoitusmaastoa.
Erityisesti aloitusosuuden ensimmäisen 4,2 km, jotka olivat suoraa
hiekkatiejuoksua. Tältä osin aloitusosuuden edustajaksi olisi ollut hyvä
laittaa joku nopeaan ratajuoksuun kykenevä taistelija.


Mikkeli-Jukola 13.-14.6.2009


Tänään 20.5.2009 aamuyöstä Suomen aikaa, KSX-jäsenet Tomi Myllys ja Arri
Leino ovat nousseet Laskuvarjojääkärikillan retkikunnan osana Mt.
Everestin huipulle. Vuonna 2005 Tomi ja Arri kävivät aivan hipun
tuntumassa, mutta joutuivat tuolloin kääntymään turvallisuussyistä
takaisin. Tällä kertaa huippu kuitenkin saavutettiin. Aikaisemminkin
suomalaisia on käynyt maailman korkeimman vuoren huipulla, mutta tällä
kertaa kyseessä on ensimmäinen täysin suomalainen retkikunta. Niin
jäsenten kuin valmistelunkin osalta. Onnittelut Tomille, Arrille ja
muillekin retkikunnan jäsenille! Lisätietoja seikkailusta retkikunnan
sivuilta .

Tomi ja Arri Everestin huipulla!


[Kisakallion](http://www.kisakallio.fi/) urheiluopisto toimi
kilpailukeskuksena [Erämelonnan
SM -kilpailuille](http://www.eramelonta.fi/) tänä vuonna. Kisassa
päästiin myös testaamaan Kerkesix kajakkikaksikkoa, joka havaittiin
varsin toimivaksi peliksi. Vesi oli jo riittävän lämmintä (ei siis enää
näkynyt jäätä) ja sää oli erinomaisen aurinkoinen. Tapahtuman aikana
saivat kisailijat jälleen kerran kokea auringon hellät säteet ja
aurinkorasva ei ollut pahitteeksi.

Melontamaisemana Lohjan seutu on varsin miellyttävää, on kapeita
jokiosuuksia ja aukeita järviä. Monessa kohtaa korkeuserot rannasta
alkaen ovat kohtuullisen suuria ja siksi myös näyttäviä.

Sijoituksista, niin kyseessähän oli kuitenkin kilpailu, saivat
KSX-melojat osansa. Emmi ja Ninnu voittivat naisten kaksikkosarjan ja
Eerikki sijoittui poikansa kanssa perhesarjassa toiseksi. Jappe ja Tero
voittivat vain itsensä. Onnittelut mitalisteille.


Erämelonnan SM 2009


13.5.2009 kohteena oli musiikillinen ilottelu, kun [Sunrise
Avenue](http://www.sunriseave.com/) juhlisti uutta levyään "Popgasm"
esiintymällä Helsingin Apollo klubilla. Kerkesix kulttuurijaos oli
paikalla tukemassa aloittelevaa orkesteria.

Sunrise Avenuen Popgasm levyjulkkarikeikka


4.5.2009 Kerkesix kulttuurijaos kävi katsastamassa Helsingin
kaupunginteatterin Studio Pasilassa näytelmän nimeltään
[Puputyttö](http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=pupu). Tämä on
ensimmäinen [TEAK](http://www.teak.fi/):in oppilastyö, joka on päässyt
kaupunginteatterin ohjelmistoon sellaisenaan.

Puputyttö


Perinteisesti pulkkamäki ja ulkoilueväät kutsuivat Raappavuorelle
Laskiaissunnuntaina. Koko perheen tapahtumassa olikin mukana tänä vuonna
ennätysmäärä junioreita. Jokaiselle löytyi sopivasti vauhtia ja oikea
laskuväline. Vierestä seurattuna näytti jälleen siltä, että mitä isompi
laskija, sen vaarallisempi toiminta…


Kerkesix laskiaistapahtuma 2009


Ennen kunnon lumien tuloa oli mahdollisuus käydä luistelemassa luonnon
jäillä Nuuksion maastossa. Kokoontuminen Brobackassa aloitti tilaisuuden
ja heti alussa huomattiin että Apon luikkarit olivat saaneet hellää
kohtelua mallia "olisiko traktori ajanut yli..." Hieman lisää hellä
huoltoa ja saatiinhan niistä kelvolliset reissua varten.

Jäät olivat hyvässä kunnossa ja eteenpäin päästiin hyvin liukkaasti.
Reittinä kuljettiin myös melontaan soveltuva reitti Kattilajärven ja
Urjan maastossa. Sovelias nuotiopaikkakin löytyi ja siellä saatiin
herkuteltua masu täyteen retkievästä.


Retkiluistelu Nuuksiossa 18.1.2009


Entisen Jaalan kunnan sivuilla oli kuvailtuna kolme melontareittiä,
joista tässä korkattu Auvo-kaksikolla yksi vaihtoehto.

Lähtö Suolajärven rannasta, josta nokka kohti Verlaa ja sen
kalliomaalauksia. Verlassa on kesäaikaan auki tehdasmuseo, kahvio ja
viinipuoti; kannattaa siis levähtää kesken kantomatkan.

Verlasta mukavaa melontaa myötävirtaan: Vähä-Kamponen – Iso-Kamponen –
Lintukymi. Puolakankosken ohi pääsee oikealta, tässä onkin reitin
jännittävin kohta. Sen jälkeen idyllistä jokireittiä, kunnes
GPS-avusteisesti ongelmitta kapeammalle, mukavasti mutkittelevalle
Sonnanjoelle. Kevyeen vastavirtaan, kiviä väistellen eteenpäin.

Tuomaankosken ohi pääsi kantaen vasemmalta, Seppälänkosken ohi oikealta
rannalta. Jälkimmäinen kantomatka oli hieman pidempi; osin
mielenkiintoista kaneetin taiteilua kuusikossa. Kaksikko alkaa
pidemmillä kantomatkoilla kummasti painaa...

Myllykosken ohi taas kantaen, mutta ei sentään ryteikköä. Sonnanjärven
ja Suolajärven välillä jälleen muutama lyhyt kanto, pihapiirejä
nolottavan paljon. Onneksi mökkiläiset eivät olleet sunnuntai-iltana
paikalla. Kantokosken sillan alta pääsi meloenkin.

Loppumatka pimeällä Suolajärvellä lipuen... taianomaista.

Tämä ympyrälenkki sopii yhden päivän reissuksi, matkaa kertyi n. 25 km.
Soveltunee parhaiten toteutettavaksi vilkkaimman mökkikauden
ulkopuolella, esim. viikko 37 oli ajankohtana ok.


Jaalan melontareitti  ulkoilukohteena


Tammikuinen lauantai aamu kauniissa Turussa, meren ääressä. Kirkas
taivas, pikku pakkanen! Voisiko olla asiat paremmin…KYLLÄ! Virkistävän 2
kilometrin aamu-uinnin jälkeen 60km pyöräilyä ja 15km juoksua edellä
mainitussa kelissä.

10.1.2009 järjesti ykköstien länsipäässä vaikuttava Tuskaretket
mallikkaasti triathlonista vahvasti vaikutteita saaneen leikkimielisen
aktin, kuten itse tapahtumaa kuvaavat. Nimestä poiketen lauantai ei
ollut pelkkää tuskaa vaan osallistujien keskuudessa oli havaittavissa
tunnetilojen koko laaja skaala. Joulunajan pitkät pyhät ja yltiöpäinen
mässäily oli tehnyt tehtävänsä ja moni osallistujista haki tapahtumasta
selvästi virikettä alkavan vuoden liikunta innostuksen herättämiseen.
Kilpailukeskuksena toimi Uittamon uimahalli jossa suoritettiin Uinti ja
vaihto pyöräilystä juoksuun.

Tapahtumassa oli eri pituisia reittivaihtoehtoja:

- Pica-sarja:  1 kilometri uintia, 24 kilometriä pyöräilyä ja 6,5
  kilometriä juoksua
- Corone-sarja: 1,5 kilometriä uintia, 45 kilometriä pyöräilyä ja 10,5
  kilometriä juoksua
- Corax-sarjan: 2 kilometriä uintia, 60 km pyöräilyä ja 15 km juoksua
- Passer: kahluu, pullonpyöritys ja litta (ennakkoon keskeyttäneille
  ja rivistä livenneille)
- Huolto: kaikkea mahdollista kilpailuun suoraan tai välillisesti
  liittyvää toimintaa

Kerkesixiä aktissa edusti Jappe ja Emmi huollossa, Jukkis Corone
sarjassa sekä Flash & Pihvi Coraxissa. Joukkue ei ollut koolla pilattu
vaan laadulla ladattu! Jukkis vei voiton ylivoimaisesti Corone sarjassa
ja Flash sekä Pihvi ottivat kaksoisvoiton Corax sarjassa.

Aktin jälkeen tarjolla oli vimosen päälle ruoat ja juomaa uimahallin
takkahuoneessa, jossa myös jokainen osallistuja sai kertoa kisa
tunnelmista. Muistoksi osallistujat saivat melkoisen komiat varislinnun
kuvat! Kiitokset erinomaisen tapahtuman järjestämisestä Tuskaretkille!

Allekirjoittanut (Flash) sai ainakin pienen kipinän lajiin ja
suosittelee vastaavan liikunnan harjoittamista kaikelle Kerke-kansalle.


TalviTuskaSikaTriatlon IV - 10.1.2009


Vuosijuhlassa 30.11.2008

- 1 rkl voita
- 1 sipuli
- 400 g pakastemaissia
- 4 dl kanalientä (kasvisliemikin käy jos haluaa täysin kasviskeiton)
- Ripaus chiliä tai cayannepippuria
- Ripaus mustapippuria
- 1 dl ruokakermaa
- 100 g savuporoa

Kuori ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia voissa, lisää maissi ja anna
kuumentua. Lisää kanaliemi ja keitä noin 15 minuuttia eli kunnes maissi
on kypsää. Soseuta keitto. Lisää ruokakerma ja mausta varovasti.
Kuumenna keitto kiehuvaksi ja jaa lautasille tai kuppeihin. Ripottele
pinnalle savuporosuikaleita sekä halutessasi hiukan maitovaahtoa.

_Lähde: Helsingin sanomat, Ruoka & Juoma, 28.12.2006._

Maissikeitto


Vuoden 2008 Ampumapäällikkökllpailu kisattiin sopivan kosteassa
marraskuisessa loskasäässä. Liian kylmää ei ollut, kisaajat olivat
pääsääntöisesti pukeutuneet riittävän lämpimästi. Lajeina kilpailussa
oli jousiammunta ja revolveri. Tämän lisäksi katsottiin vielä
teoriaosuudella lopullinen paremmuus. Kummassakin ammunnassa ammuttiin
kymmenen laukausta 10 pisteen tauluun. Tapahtuman eväspuoli oli hoidettu
sämpylöillä, pillimehuilla ja suklaapatukoilla.

Osakilpailujen tulokset:

Jouskari:

1.  Petteri Rusi 67
2.  Seppo Aho 59
3.  Eerikki Rundgren 56

Revolveri:

1.  Tero Teelahti 92
2.  Eerikki Rundgren 87
3.  Toni Vaartimo 84

Ampumapäällikkyys eli Kerkesix ry:n kokonaismestaruus:

1.  Tero Teelahti 145
2.  Eerikki Rundgren 144
3.  Seppo Aho 142


Ampumapäällikkökilpailu 2008


"Kroppa aivan hajalla, mieli korkealla. Osaa taas arvostaa arjen
itsestäänselvyyksiä kuten lepoa, lämmintä ruokaa, ja kynsiä jotka on
kiinni raajoissa linereiden sijaan. Samoin Satku kuuluu niihin mahtaviin
tapoihin voittaa itsensä, jossa voi lopettaa kesken ihan milloin vain.
Tämä jotenkin lisää tapahtuman kiehtovuutta ja samalla muistuttaa
lohdullisesti meitä kaikkia siitä, että maailmassa on myös harmitonta
typeryyttä."

\*   \*   \*   \*   \*

"Toinen Satku käveltynä. Näköjään sitä unohtaa, miten paljon se sattuu.
Jokainen askel on valinta. Jos pysähtyy, tuhoutuu. Mäy Makelle
kanssakärsimisestä. Huoltoporukalle arvostava kiitos toimivista
järjestelyistä sekä kannustuksesta. Suht reippaan etenemistahdin
ansiosta sade alkoi tällä kertaa vasta viimeisillä kilometreillä. "

\*   \*   \*   \*   \*

"Tämänkertainen Satku oli aikamoinen tuskien taival, lieneekö vähäinen
harjoittelu ollut syynä poskenpehmeisiin jalkapohjiin kun ekat rakot
ilmenivät jo kolmenkymmenen kilometrin jälkeen. Ne sain puhkottua
Karkkilassa neljänkympin tauolla. Sen koommin en uskaltanut enää ottaa
kenkiä jaloista joten tästä loppuun asti rakot saivat rauhassa
lisääntyä. Ja sitä ne tekivätkin...\
Reissun jälkeisessä vahinkokartoituksessa löytyikin sitten kaikkien
aikojen rakkoennätys, pari tulevaisuudessa poistuvaa varpaankynttä ja
lisäbonuksena Intialaisnaisen unelma - Rupia persiissä (unohdin rasvata
pakarat).

Matkan aikana tuli taas ilmi että jaettu tuska on vain puoli tuskaa,
tästä Valtavankokoinen Mäy Anulle, kanssakärsivälle taisteluparille,
yksin olisi jäänyt reissu kesken. Joku saattaa ihmetellä, onko tässä
sitten mitään järkeä? No ei ole, mutta sitä maaliintulon riemua ei
muuten saa kokea - ja se on kyllä (pienen) kivun väärtti!"

\*   \*   \*   \*   \*

"Taas kerran lupasin itselleni, että ei enää koskaan uudestaan.
Tämänkertainen tutkimusmatka omien rajojen löytämiseksi, eli sysimusta
satku VII, oli sysimusta vasta viimeisellä puolikkaalla. Alku alkoi
aurinkoisessa kelissä leppoisasta tuulenvireestä nauttien ja hyvässä
seurassa tietenkin. Muutenkin tuntui hyvältä, kengät näyttivät toimivan
ja tauotkin sujuivat ripeästi ja ongelmitta.

\
Sitten puolenvälin aikoihin se satku taas alkoi. Tuli pimeä ja
pikkuhiljaa tuulikin yltyi, jopa myrskyksi. Äkkiä sitä huomasi olevansa
varsinkin sysimustassa säässä. Alkumatkan valtaisa puheensorina ja
vitsien kertoileminenkin oli hiljennyt, nyt enää laski tunteja ja
kilometrejä. Seuraavasta risteyksestä ei ole varmasti enää pitkä matka,
tuumittiin. Taukopaikat toimivat välttämättöminä välietappeina, jotka
auttoivat jatkamaan.\
Jokainen kilometri oli kuitenkin käveltävä ja tässä tapauksessahan niitä
oli yhteensä sata. Vaikka usko meinasikin aina silloin tällöin loppua,
tuli se Pirttimäen tienviitta viimein. Jalat olivat jo aika hajalla.
Etenkin jalkapohjissa tuntui.  Myös polven takaosan nivelistä huomasi,
että jotain oli tullut tehtyä. Maalissa hieman energiaa napaan ja
nopsasti jo kohti kotia.\
Erityiskiitos satkusta kuuluu huollolle, jota ilman kyseinen pyllistys
ei olisi onnistunut. Jos Tukholman marathonia on kehuttu maailman
parhaiten järjestetyksi marathoniksi, niin voidaan varmasti sanoa, että
Sysimusta Satku on maailman parhaiten järjestetty satku. Sen verran
hyvin huolto pelasi; ilman mitään puutteita, vaikka joskus letka saattoi
venyä pitkäksikin. Onnittelut myös matkaan lähteneille
tutkimusmatkailijoille, toivottavasti moni myös löysi itsestään ja
rajoistaan jotain uutta. Tavataan tulevissa koitoksissa, itse siirryn
huollon puolelle... ainakin vähäksi aikaa."

\*   \*   \*   \*   \*

Muun muassa näillä sanoilla kuvasivat Satkulle lähteneet veijarit
matkaansa. Kokonaisuudessaan ihmiset tuntuivat viihtyvän ja nauttivan
(?) olostaan.

Sää oli (suhteellisen) lämmin, kylmimmillään +8,5 C. Sade alkoi vasta
kun suurin osa porukasta oli lähestymässä Pirttimäkeä. Keli oli
kertakaikkisen lempeä. Tuuli oli kyllä voimakas ja sai aukeilla
paikoilla ilman tuntumaan silloin tällöin viileähköltä. Ilmavirta yltyi
yön ja aamun aikana jopa niin voimakkaaksi, että siitä suivaantuneena
yksi vanhahko kuusi päätti päivänsä heittäytymällä tien poikki
aiheuttaen huollolle kohtuullisen kiertoajelun.

Tänä vuonna Sysimustalle Satkulle lähti 56 innokasta, joista 50% saapui
kävellen Pirttimäkeen.


Sysimusta Satku VII - 25.10.2008


24h ajoja on tullut ajettua jo useampi, mutta aina on tullut oltua
joukkueessa mukana. Uusia kokemuksia piti saada, joten tänä vuonna piti
taistoon lähteä soolona. Tarkoituksena on siis ajaa noin 8,5 kilometrin
rataa yksin 24 tunnin ajan. Jappe ja Apo ilmaisivat halukkuutensa tulla
huoltoon, joten näin muodostui Kerkesix-soolotiimi. Ilman huoltoa ei
olisi varmaan kisan voittoa irronnut, joten kiitokset vielä huollolle
piristyksestä ja tehokkaasta toiminnasta! Hyvää fiilistä tuli myös
Tuskaretkien pojilta hyvästä taistelusta tuskaa ja kipua vastaan.

Pitkiä treenejä piti saada siis pohjalle ennen kisaa, joten seuraaviin
tapahtumiin tuli kevään ja kesän aikana osallistuttua Lohja24h, Tahko
120km ja Finlandia 70km. Mitään suuria saavutuksia ei näistä kisoista
tullut, mutta hyvää treeniä joka tapauksessa. Tahkon jälkeen fiilikset
oli sen verran hyvät, että totesin pystyväni ajamaan 200 kilsaa hyvänä
päivänä. Aikaisemmissa 24h ajoissa ruuan merkitys ei ole ollut niin
tärkeä, mutta nyt piti tankkausta pohtia tarkemmin. Alustava suunnitelma
rakennettiin geelien, energiapatukoiden ja pastan varaan. Suunnitelma
toteutui aika hyvin, mutta puolen välin jälkeen patukat ja pasta eivät
enää uponneet. Geelien, urheilujuoman ja Red Bullin voimalla runtattiin
siis viimeiset kymmenen kierrosta. Kokonaiskulutus oli noin 19 geeliä, 8
energiapatukkaa, 2 pientä pastasettiä, 10l urheilujuomaa, 1 banaani, 2
lämminkuppia, 2 Red Bullia, sipsejä, karkkeja, kaakaota ja
korvapuusteja. Yllättävän paljon sitä pieni ihminen kuluttaa, kun vähän
huhkii.

Kisapaikalle tuli saavuttua noin klo 15, joten aikaa oli vielä sopivasti
huoltopisteen rakentamiseen. Starttiaika eli klo 19 tuli kuitenkin
yllättävän nopeasti vastaan, joten viivalle hypättiin ilman suurempia
tutustumislenkkejä ja lämmittelyjä. Rata oli tosin tuttu jo vanhoilta
osiltaan ja tarkoitus oli aloittaa rennosti ajelemalla. Perinteisesti
kuitenkin tuli lähdettyä täysiä ja ekalla kierroksella meinasi pari
uutta mutkaa mennä pitkäksi. Homma rupesi kuitenkin rauhoittumaan aika
nopeasti, kun lähtöhurmos laantui. Kolme ekaa kierrosta meni ilman
valoja vaikka kolmannella piti ajaa paikoitellen jo korvakuulolta
tasapainoon ja tuuriin luottaen. Uusien valojen kanssa pimeä ajo sujui
hymyssä suin, mutta kyllä sitä valkenemista rupesi jo odottamaan aamu
viiden aikoihin kylmässä kelissä. Puoli seiskalta totesin, että nyt
riitti lamppuajelut ja siiryin pesulle sekä vaihtamaan vaatteita. Huolto
auttoi kummasti ja meno sujui sen jälkeen taas hyvin.

Tuskallisimmat tilanteet tulivat vastaan kahdenkymmenen kierroksen
huitteilla, kun kädet alkoivat kipeytyä tangon vääntämiseen.
Nousukahvoilla pystyi ajamaan kivuitta, mutta koska rata oli paikoin
myös tekninen niin jarruja ja vaihteita piti käyttää säännöllisesti.
Buranan avustuksella päästiin kuitenkin uuteen nousuun ja vauhti saatiin
pidettyä vakiona. Sijoitusten osalta oli kisa ollut tasaista alusta
alkaen. Jäin kolmanneksi heti startissa. Veikkolainen joutui
keskeyttämään viiden kierroksen jälkeen eli nousin siinä vaiheessa
toiseksi. Ero kärkeen oli noin 5-40 minuuttia aina kierroksella 24 asti
jolloin vihdoin tavoitin Ilkka Sillankorvan. Henkisesti olin päättänyt
lopettaa kierrokselle 25, jos kärkimiestä ei tuohon mennessä olisi saatu
kiinni. Kärkipaikan anastus antoi kuitenkin lisää voimia ja lisää
pyöräilyä oli siis tiedossa. Kierrokset 25-29 tuli ajettua niin kovaa
kuin pystyi. Vauhti oli tosin jo hiipunut ennätysajoista, mutta
kakkosmies jäi kuitenkin vähä vähältä kauemmas taakse. Kierroksella 30
sain huollosta tiedon, että kilpakumppani oli pitänyt pidemmän tauon eli
nyt oli eroa jo kierroksen verran. Ilkka ei lähtenyt enää uudelle
kierrokselle eli kisa päättyi klo 17.04 ja näin kärkisijat oli jaettu
vaikka ajoaikaa oli vielä pari tuntia jäljellä. Kiitoksia Ilkalle vielä
hyvästä vastuksesta!

Henkisesti kisa oli erityisen rankka, koska mielialat vaihtelivat pitkän
kisan aikana syömisen, kelien ja jaksamisen mukaan. Fyysisesti jalat
olivat hyvässä kunnossa kisan jälkeen, kun taas kädet olivat melko
lailla loppu. Suurimmilta satulan hiertymiltäkin vältyttiin hyvällä
satulalla ja valkovaseliinilla. Kalustopuoli kesti yllättävän hyvin,
joten huoltomiehet pääsivät ainoastaan säätämään valojen kanssa ja
putsailemaan iskareita. Maanantaina kevyt sähly ja työmatkapyöräily
sujuivat myös ongelmitta eli suurimmalta jumilta vältyttiin kokonaan.

Dataa mittarista:

- Matka: **278,32 km** (todellisuudessa varmaan noin 255km)
- Keskinopeus: **14,4 km/h**
- Max nopeus: **42,9 km** (reitillä oli pari hyvää mäkeä)
- Ajoaika: **19 h 11 min**

Tulokset löytyy
[Kangasala24h:n](http://www.kangasala24h.fi/view.php?menuId=181&lang=fi)sivuilta.


Kangasala 24h 2008 - Pihvin soolokokemus


Erävaelluksen SM-kisat järjestettiin tänä vuonna Sodankylässä,
kisakeskuksena Kommattivaara. Vain yksi Kerkevartio oli mukana, mitä
kanssakilpailijoiden joukossa kummasteltiin. Mäyrät pääsivät maaliin,
sijoitus avoimessa sarjassa 27. Lainassa ollut (kiitos!) kerkelaavu
toimi erinomaisesti.

Ennakkoon kerrottiin kisan mittaavan todellisia erätaitoja. Tehtävät
olivat hyvin suunniteltuja ja selkeitä, ilman kikkailuja. Alkutehtävältä
suunnattiin K-pisteelle, mistä saatiin kartta, johon oli merkattuna
to-la rastit. Ennen pitkää tutustuttiin verrattomaan ryteikköön ja
soiseen maaperään. Suunnistamisen ja rastitehtävien ohella poimittiin
500g syömiskelpoisia marjoja.

Kannattaisi varmaan lukea ennakko-ohjeet. Niissä kerrottiin mm. kartasta
puuttunut tieto erannosta, jonka suuruusluokka selvisi käytännössä
perjantaina tielinjan suunnan avulla tehdyssä kompassinkalibroinnissa.
10 astetta oikealle tekee ihan kivan poikkeaman jo lyhyemmälläkin
matkalla. Parempi kompassihan oli unohtunut autoon, mutta sillä
surkeammalla selvittiin. Ylitysrastilla tehtävänä oli rakentaa A-pukki
ja Maken uusi ylitystapa kirjattiin eritysmaininnalla ylös. Kontatenkin
pääsee.

Soita oli paljon ja ne olivat märkiä; rastit sijoitettu ansiokkaasti
joko suolle tai suon reunaan. Järjestäjät suosittelivatkin ennakkoon
tukevapohjaisia kumisaappaita, mutta aika harvalla sellaisia näki...
Ehkä merkittävin suoelämys koettiin Känsälammen ympäristössä, jossa
kahlattiin hyvän matkaa hyllyvällä avosuolla toivoen parasta.
Päivätehtävänä oli jousipyssyn ja nuolen rakentaminen ja sittemmin ao
välineillä maalikarhun ampuminen tai ainakin yrittäminen. Loppumatkasta
hieman kohmeinen kyykärmes osui reitille, mutta tuli ajoissa huomatuksi.

Lauantaina teputettiin alkumatkalla epätyypillistä, jopa kuivaa
kulku-uraa. Suo siellä rakka täällä. Rasteina mm. marjojen tunnistusta
ja karttahahmotusta
[koordinaattiviivastoa](http://www.oh2kku.ham.fi/misc/koordinaattilevy/koordinaattilevy-20000-50000-6.pdf)apuna
käyttäen. Keittorastilla sai sopivasti tankattua. Paluu arkeen oli
kuitenkin edessä: huomattavan märkä suorasti viilensi jalakset ja
rastitehtävänä oli sopivasti suohiihtoa. Loppupäivä meni teitä pitkin,
kantapäiden ja akillesjänteiden huomautellessa olemassaolostaan.
Silmäpusseihin meinasi kompastua. La-illan piristys oli toiseksi
viimeinen rasti, jossa nuuskittiin erilaisia palavia nesteitä
bensiinistä lähtien.

Viimeisenä yönä oli pakkasta. Pikataival alkoi klo 3.30 parin kilometrin
siirtymisellä. Lähtö oli klo 4.00 ja klo 9.00 mennessä tulisi olla
maalissa. Suunnistuskartta oli vanha ja soita tuli taas vastaan, mutta
myös helppokulkuista kangasmaastoa. 20 vuotta vanha hakkuuaukea kartalta
muistuttaa ällistyttävän paljon nuorehkoa metsää.

Mäyrät eivät periaatteesta suostuneet juoksemaan, reipas kävelyvauhti ei
riittänyt perusradalle, mutta takarajaan jäi aikaa.

Kävelymatkaa kertyi tälläkin kertaa tarkistusmittauksen jälkeen melko
tarkalleen 140 kilsaa.

Mäy!


Erä-SM Pärttylinvaellus 28.-31.8.2008


[Fjällräven Classic](http://www2.fjallraven.com/classic/) on
hyvähenkinen ja rutiinilla järjestetty massamarssi mainioissa
maisemissa. Reitti kulkee Nikkaluoktasta 6 tarkastuspisteen kautta
Abiskoon, yhteensä 110 km. 2000 osallistujan lähtö on porrastettu
useisiin eri lähtöryhmiin, joilla väritunnisteet. Matkalla voi helposti
bongailla, kuka milloinkin on startannut.

Osallistumismaksuun kuuluu bussikyyti Kirunasta Nikkaluoktaan, sapuskat,
kaasu, kartta, siviilikassin kuljetus Abiskoon, sekä mitali ja saunat.
Ruokaa ja kaasua saa reitin varrelta lisää. Kulku-ura on varsin
käveltävä, kulunut, kivikkoinen. Tälle turistibaanalle on rakennettu
kilometritolkulla pitkospuita ja ylityksiin sillat.

Maalissa odottaa mitali, jonka väri riippuu matkaan kulutetusta ajasta.
Osa juoksee, mutta kävellenkin kerkiää kultakantaan. Kaikki
maaliintulijat saavat loppusuoralla lämpimät aplodit paikallaolijoilta.

Kerkesix-teamin etenemistaktiikka oli keveillä kantamuksilla hitaasti
kiiruhtaminen; jalkavaurioiden minimoiminen. Tämä melkein onnistuikin.
Myös pomppiva Fjällräven-maskotti reippaili reitin läpi ja sai mitalin
urakastaan. Veijarin vastuulla oli mm. kuljetun reitin merkkaus arviolta
50 m välein.

Reissusta teki rankan tarjottu sapuska (Blå Band). Pelottavan tehokasta.


Fjällräven Classic 2008


Kesäteatteriin sopien satoi, vaan se ei meitä häirinnyt. Sade kuuluu
Suomen kesään ja olihan [Samppalinnan
kesäteatterissa](http://www.samppalinnanteatteri.fi/) katos. Yleisölle.
Näyttelijät sen sijaan joutuivat osan aikaa nauttimaan kesäisistä
vesipisaroista. Kauden 2008 näytelmänä Samppalinnassa pyörii Hääkeikka,
joka sai meidät nauramaan ja nauttimaan esityksestä. Erityisesti olimme
katsomassa nuorta näyttelijälupausta, Raili Ruutua, joka loisti omaan
erinomaiseen tapaansa näyttämöllä. Teatteriesityksen kulttuurijaos
jatkoi ruokailemaan vetten päälle ravintolalaiva
Cindyyn, josta polku vei Uuteen Apteekkiin.


Kulttuurijaos Samppalinnan kesäteatterissa 9.7.2008


Teiskossa Tampereen pohjoisosissa suunnistettiin ja eksyttiin [Jukolan
Viestiä](http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukolan_viesti). Perinteinen
tavoitteiden asettaminen oli taas kerran karannut käsistä ja Tampere
Jukolaan ilmoitettiin kaksi joukkuetta.
Siinä olikin ensimmäinen tavoite saatu aluilleen, kaksi joukkuetta
Jukolaan. Pikku hiljaa kun kävi selväksi että kaksi joukkuetta tulee,
tavoite täsmentyi, siten että kaksi joukkuetta piti saada maaliin. Tämä
olikin hieman haastavampi osio, sillä ilmoittautuneita saatiin kasaan
vain 11 ja osuuksia kahdella joukkueella oli yhteensä 14. Ratkaisu
löytyi ja jokaiselle osuudelle saatiin suunnistaja. Apuun kutsuttiin
jäsenet Simo Hovari (juossut usein aikaisemminkin Jukolassa), Pekka
Karvo ja Ramon Hoiskari. Ulkomuodollisesti herrat Hovari, Karvo ja
Hoiskari muistuttivat poikkeuksellisen paljon Ilpoa, Pihviä ja Jappea...
Kun alkoi olla selvää, että kaksi joukkuetta lähtee liikkeelle ja vielä
ilmeisesti saapuu maaliin, todettiin parhaimman suorituksen Kerkesix
ry:n suunnistusjoukkueella Jukolassa olleen 715. Tällä kertaa
tuloslistalla numeron haluttiin alkavan enintään kuutosella. Perinteinen
tavoite oli myös ettei kukaan joutuisi yhteislähtöön.

Leiripaikan valinnassa Kerkesix oli saanut korvaamatonta apua Mattilan
Matilta, joka oli urheasti taistellut tiensä läpi Tampereen aina Kaanaan
lentokentälle ja voimia säästelemättä oli paaluttanut ja aidannut alueen
neljälle joukkueelle. Leiripaikan perustamisesta ja valinnasta iso
kiitos Masalle. Leirialue oli sen verran komea, että fanitusosastoa kävi
kiitettävästi paikalla.

Sade alkoi sopivasti ennen lähtöä ja kesti parin ensimmäisen osuuden
verran, siis juuri niiden pimeimpien. Välillä olikin kuivempaa, mutta
tulihan sitä vettä taas yhteislähdön jälkeen. Rata oli osin haastava,
sillä alueelle oli jälleen löydetty riittävästi vapaaehtoisia kasaamaan
kiviä sekä vaakapuita reitille ja sen varrelle. Pari mielenkiintoista
ojaa oli myös saatu järjestettyä. Erityisesti kiitosta sai ojien
sisältö, vyötäröön saakka yltävä muta... Reitillä oli toki myös nopeaa
maastoa, joten kelpasihan siellä temuta. Maasto ja kostea sää hidastivat
kuitenkin ilmeisesti hieman kisaa, sillä ratamestarin ihanneajasta
jäätiin muutama minuutti (tähän toimitus haluaa lisätä, että Kerkesix
ry:n joukkueet jäivät ratamestarin ihanneajasta hieman enemmän).

Tavoitteisiin Päästiin jälleen osittain, sillä kaksi joukkuetta saatiin
kisaan mukaan ja jopa maaliin saakka. Joukkue 776 paransi tulosta ja
sijoittui sijalle 639, mikä oli varsin kelvollinen onnistuminen.
Yhteislähtöön mentiin kummankin joukkueen voimin. Siinä on parannettavaa
ensi vuodelle.


Tampere-Jukola 14.-15.6.2008


Kerkesix edustusta KY City Challengessa   Opiskelijoille tarkoitettu
urbaani seikkailukisa KY City Challenge oli tänä tänä vuonna edustettuna
Kerkesix:n osalta aina palkintopallille asti, kun Jukkis sijoittui
Makkaraperunat nimisen joukkueen jäsenenä toiseksi. Kisa käytiin
pääsääntöisesti Helsingin alueella pitäen sisällään melontaa, pyöräilyä,
suunnistusta sekä Quest-tyyppisiä yllätystehtäviä.   Makkaraperunat
johtivat kisaa aina ensimmäiselle melontaosuudelle asti ja tulivat
yöpymispaikkaan toisena. Seuraava päivä aloitettiin myös vauhdikkaasti,
vaikka taas melonnassa menetettiinkin aikaa. Kärkipaikka vaihteli ja
erot olivat tasoittuneet. Viimeinen Rogain tyyppinen raskaahko
suunnistusrata aivan Helsingin ydinkeskustassa ei kuitenkaan tuonut
suurempia muutoksia, vaan Makkaraperunoiden sijoitus säilyi. Muutamaa
pientä suunnistusvirhettä sekä kokemattomuudesta johtunutta puutetta
lukuun ottamatta kilpailu sujui loistavasti. Myös sää suosi eikä
rakkuloita, kumin puhkeamisia tai muita ikäviä yllätyksiä tullut eteen.

<http://www.kycitychallenge.fi/>

Kerkesix edustus KY City Challengessa palkinnoille


Jukkiksen, Anun ja Maken tunnelmia naapurimaan kirmailutapahtumasta:

\*  \*  \*  \*  \*

Tukholman 30-vuotis juhlamaratonille oli ilmoittautunut ennätysmäärä
osanottajia. Kilpailu käytiin jo toista vuotta peräkkäin erittäinkin
kuumassa säässä, mikä toi mukanaan omat haasteensa eikä kovia tuloksia
tällä kertaa nähty.\
Lähdössä porukkaa riitti ja omaa juoksurytmiä oli hieman vaikea hakea.
Tunnelma oli kuitenkin alusta asti huikea, yleisö kannusti etenkin
tuhatlukuista Suomalaisjoukkoa sekä lukuisat muusikot säestivät juoksua.
Matkan varrella oli myös useita vesipisteitä sekä suihkuja, joiden
avulla pystyi virkistäytymään kuumuutta vastaan. Ja mikä tärkeintä, myös
juomahuolto pelasi erinomaisesti.\
Kuumuuden vaikutukset sai huomata viimeistään juoksun loppupuolella.
Vaikka oli yrittänyt juoda mahdollisimman paljon, kroppa alkoi
kramppailla ja nestehukka oli suuri. Kilometrivauhdin hidastumisesta
huolimatta lopputaistelusta selvittiin maaliin ja laivamatka
viihdykkeineen oli edessä.\
Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin hieno huippuluokan
järjestelyineen. Myös suorituksesta jäi sen verran hampaankoloon, että
luulenpa palaavani Tukholmaan tai ainakin maratonille vielä uudestaan.

\*  \*  \*  \*  \*

Kolmas maraton toden sanoo? Jaa-a, nyt ainakin tietää, miltä tuntuu
vääntää viimeiset 16 km, kun etenee ensimmäisen puoliskon turhan
reippahasti. Tukholmassa on tunnetusti poikkeuksellisen hyvä kannustus
ja kattavat väliaikatiedot. Keli oli lämmin, edellistä vuotta
leppoisampi. Näillä mennään kohti seuraavaa maratonia.

\*  \*  \*  \*  \*

Elämäni eka maraton, pääsin maaliin, eli tavoite saavutettu. Nettoaika
5:08:50 on kuosissa harjoittelun suhteen, tänä vuonna olin lenkkeillyt
maratonia ennen alle 100 kilsaa. Koska en ollut ihan perillä kroppani
kestosta, juoksin sykemittarin mukaan, yritin pitää sykkeen
vauhtikestävyyden puolella suurimman osan matkaa. Vielä kun oli
lämmintäkin, 25-27 kuulemma, yritin vähän varoa rehkimästä liikoja.

Liikasen Eki, juokseva pankkiiri on kuulemma sanonut, että viimeiset 7
kilsaa saa sitten juosta lujempaa, päätin sitten kokeilla sitä ohjetta.
Jonkin verran kosteahkoa ruutia tuntui vielä lihaksissa olevan koska
nopeimmat legit juoksin reissun loppupuolella. Asiasta muuten
mainitakseni, edelläni juoksi joku äijä, joka kesken juoksun vastasi
kännykkäänsä ja puhui lyhyehkön puhelun. Ohittaessani kaveria, tokaisin
hänelle "otit sitten kännykän mukaan maratonille". Kaverin kääntäessä
päänsä puoleeni, huomasin että siinähän oli Eki itse...


Tukholman Maraton 2008


[Erämelonnan](http://www.eramelonta.fi/) SM 2008 järjestettiin
pohjois-Valkealassa [Repoveden
kansallispuiston](http://www.luontoon.fi/repovesi) ympäristössä.
Säät suosivat tapahtumaa auringon paistaessa ja tuulen viilentäessä,
joten väri tarttui melojien kasvoille erinomaisen tehokkaasti. Alueella
luonto on varsin jylhää ja melomiseen löytyy mainioita reittejä.

Tehtävätyypit ja arvostelutekniikat olivat tuttuja muista Ladun
järjestämistä kisoista. Rastihenkilöt hoitivat hommansa lupsakan
mukavasti.

Naisten kaksikkosarjassa Ninnu  ja Emmi (Kerkesix Blue Tits)
sijoittuivat kolmanneksi ja Eerikki (Welhonpesä) sijoittui toiseksi
miesten kaksikkosarjassa.

Lisää kuvia löytyy
[linkin](http://picasaweb.google.com/jappepappe/ErMelonta2008) takaa.
Kuvia saa ladata itselleen vapaasti.


Erämelonnan SM 2008


Kerkesix lähetti osaston Lohjanharjulle ulkoilemaan, polkupyöräilemaaän
ja omalta osaltaan tukemaan tapahtuman hyväntekeväisyysaspektia.
Reissuun oltiin varauduttu oikein, oikealla mentalitteetillä ja
riittävän suurella varustemäärällä. Lisäksi leirissämme kävi innokas
faniryhmä pyörähtämässä.

Lyhykäisyydessään
[tapahtumassa](http://www.mtb-lohja.com/joomla/index.php?option=com_content&task=section&id=1&Itemid=33)joukkueen
on tarkoitus ajaa polkupyörällä vuorokauden ajan niin monta kierrosta
kuin pystyy. Tänä vuonna Kerkesix ajoi kierroksia 38 (laskekaa joku
viisaampi menikö oikein).

Keli oli hieman kosteampi kuin viime vuonna, mutta onneksi [punainen
pirulainen](http://www.reddevil.fi/)oli kasannut suojuksen päällemme,
estäen leiriin sadepisaroita vastaan linnottautuneita veijareita
kastumasta. Sama suojus ei ikävä kylä riittänyt MTB-reitin eikä
Lohjanjärven ympäri, joten jos joku uskalsi poistua leirin suojista,
kastuminen oli mahdollista (tähän kohtaan Flash halusi huomauttaa, että
viileän kevätsateen aikana 70 km lenkki ei ole kaikkein kuumin kokemus).

Homma toimi, kiitokset järjestäjille suuresta panoksesta ja
erinomaisesta tapahtumasta.


MTB-Lohja 24h 2008


Kohtuullisen nopeasti menneen viikon jälkeen oli hyvä todeta, että
tänään matkustetaan kotiin. Lento oli aikataulutettu lähtemään kello
23.55, joten koko päivä oli vielä aikaa telmiä ja temmeltää.

Vielä ehti paikata viikon aikana sattuneita puutteita, kuten käydä
vuorilla, tai sitten shoppailla ja löhötä rannalla. Kuparipannussa piti
käydä ihan vaan kiittämässä Tipua ja syömässä erinomaista pitsaa.
Lupasimme Tipulle että ihan oikeasti me lähdemme, joten hän sai taas
olla rauhassa...

Huoneet jouduimme luovuttamaan normaaliin aikaan puolilta päivin, mutta
saimme kohtuu hintaan (20 EUR) käyttöömme yhden huoneen, jossa pystyi
säilömään tavaroita ja peseytymään ennen lentoa.

Bussi nouti meidän yhdeksän jälkeen ja pääsimme odottamaan
lentokentälle. Odotusta kestikin hieman yli aikataulutetun, ja kone
pääsi liikkeelle 1,5 tuntia myöhässä.

Kaikkinensa kelvollinen reissu.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 8


Paljon onnea ja niin edespäin kaikui laulu kun Emmi vietti synttäreitä.
Miespalvelija Ramón oli värkännyt evästä ja kirmannut noutamaan
mansikkakakkua ja kuohuviiniä aamuksi. Ramón on aika epeli.

Juhlan kunniaksi oli merenpinnan alaista toimintaa. Lara ja Flash
ottivat paineilmapullot selkään ja muut tavalliset kuolevaiset tyytyivät
snorkkeleihin ilman saamiseksi veden alla. Lopputuloksena taisi olla,
että jokainen pääsi taitojaan vastaaviin toimiin suolaiseen veteen.

Illalla kohteena oli Bahia Feliz, ja siellä yökerho Garbo, jossa
järjestettiin musiikin ja ruokailun yhdistävä show.  Tilaisuudesta
intoutuneina päätimme esityksen jälkeen irtautua yleisöstä ja siirtyä
jälleen Karaoken ihmeitä tekevän taian pariin ravintola Savoon.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 7


Vuorille. Autolla tai polkupyörillä. Vinkkinä kaikille, että autolla se
on hieman helpompaa. Kohteina oli Roque Nublo (60 meetrinen
kivenkikkare, eli aika massiivinen otus) ja Pico de Las Nieves, joka on
saaren korkein kukkula (1 949 metriä meren pinnasta ylöspäin).

Roque Nublolle sai saapastella tovin ja olihan se oikein mukava
hienoissa maisemissa kuljeskella. Kivi kun on majoittunut sangen
korkealle, niin lämpötilakin on jo hieman viileämpi kuin alemmilla
korkeuksilla. Kivi on varsin jyhkeä ilmestys ja sen luona näyttää käyvän
varsin paljon väkeä. Samalla alueella on myös toinenkin kivi, jota
kutsutaan Neitsyt Mariaksi muotonsa perusteella.

Pico de Las Nievesin huipulle tai ainakin lähelle huippua pääsee
autolla. Ja huiputus kuvat otettiin kääntöpaikalta ihan siitä syystä,
että korkeimmalla kohdalla asuu tutka-asema, jonka ympärillä on
piikkilanka-aitaa, sekä koirien agilityrata (oikeasti, siinä aidan
sisäpuolella sellainen oli). Tosin niitä koiraveijareita ei kai paranisi
mennä paijaamaan. Ainakaan aidan sisäpuolella. Osasto kävynpoimijat
harjoittivat myös ammattiaan.

Ja missähän sitä sitten syötiin... Ahh, possunkylkiä hollantilaisten
ravintolassa. TT olisi myös arvostanut. Hollantilaiset
tarjoilevat myös oikeasti pieniä tuoppeja.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 6


Mopoilua ja markkinoita. Ei oikeasti mitään kovin ihmeellistä. Rentoilua
ja lämpöä. Osasto Mopo tutki hieman vuonna 2007 sattuneen tulipalon
jälkiä ja tutustui kieltokylttiin jonka teksti osoitti jyrkänteelle
päin.

Markkinoilla oli markkinameininki. Sieltä löytyi jotain kivoja juttuja
melkein kaikille. Melkein.

Illan ruokaohjelma oli Kreikkalainen. Kuulemma paras mahdollinen sanoi
Tipu. Uskoimme ja pidimme ruoasta.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 5


Ooo Las Palmas... Helppo päivä, kun ei tarvitse kuin istua bussissa.
Tämä totuus vallitsi edellisenä iltana ja eihän se pieleen mennyt.
Helppoa kuin mikä. Ja kohteena Las Palmas. Saaren pääkaupunki, noin
Helsingin kokoinen asutuskeskittymä. Pieni pala kulttuuria ja
tutustumista vanhaan kaupunkiin ja sen jälkeen toimintaa, jota
paikalliset kutsuivat nimellä "shoppailu". Hyvin sekin meni, kai...


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 4


Aamu alkoi perinteisellä aamiaisella, joka sisälsi (huoneesta
riippumatta) saksalaisten leipomosta haettua leipää. Lisukkeiksi
tarjoiltiin erityyppisiä leikkeleitä ja juustoja sekä hedelmä- ja
vihannessektorin tuotteita.

Tipun kämppä näytti myös päivän valossa kelvolliselta paikalta asua.
Siis jos tykkää uima-altaasta heti ulko-oven lähistöllä ja lämpimästä
auringosta läpi vuoden...

Osasto Flash ja Lara siirtyi pyöräillein maaseudun rauhaan ja muut
ottivat autokyydin Puerto Ricoon lämpimälle rannalle pehmeiden aaltojen
hyväilyyn kuuman hiekan syliin.

Illalla Kuparipannussa oli Pihvi-ilta! Pihvejä, ja paljon!!! Tämä haaste
tuotti hieman päänvaivaa, mutta siitäkin selvittiin. Kerke-ihminen on
niiin joustava (vatsalaukunkin kohdalta). Hyvin ravitun olon kanssa
kelpasikin siirtyä kansainväliseen tunnelmaan tulkitsemaan
Finnkaraokea...


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 3


Aiheena koulutuksessa oli aavikko ja sen piirteet.

Paikallisopas kuljetti pahaa-aavistamattoman lukijamatkaryhmän
hiekkarannalle ja erityisesti rannan hiekkadyyneille. Kokemus oli
monelle uusi ja ihmeellinen. Aluetta voisi kuvailla termein:
"Äärimmäinen hiekkalaatikkokokemus!" Dyynit olivat kuin pienoisversio
Saharasta. Kamelit puuttuivat. Ja Keitahat.

Vaan illalla meidät ruokki Hard Rock Cafe. Ei tullut sinäkään iltana
nälkä.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 2


Kerke-netin kevään 2008 lukijamatka suuntautui Gran Canarialle, jossa
paikallisopas Tipu emännöi ryhmää rautaisella otteella.

Matkapäivä kohteelle meni lenskarissa istuessa. Alueella havaittiin
aamupahoinvointia, joka kuitenkin parani nopeasti. Finnair oli
nykytavoistaan poiketen lähes ajoissa. Lisäksi lentoyhtiö oli kaukaa
viisaasti hajasijoittanut ryhmämme eri puolelle konetta, mutta pienillä
virityksillä tästäkin vastoinkäymisestä selvittiin...

Lennon saavuttua Las Palmasin lentokentälle, paikalla oli Tjareborgin
oppahaat odottamassa mukanaan kirje Tipulta, joka sisälsi ohjeita jatkoa
varten. Tärkein ohje kuului: "Mä oon duunissa. Heti tänne. Nyt!" Ohjetta
noudatettiin ja löysimmekin Tiina-veijarin Kuparipannu
ravitsemusliikkeestä komiaan univormuun pukeutuneena. Ryhmä suoritti
ruokailun ja poistui reippahasti askeltaen hiekkarannalle hankkimaan
hiekkaa varpaiden väleihin. Sieltä matka jatkuin Tipun kämpille, jossa
suoritettiin tupa, kaappi ja siisteystarkastus. Läpäisty.

Viimeinen rasti ensimmäisenä iltana oli Saluuna. Sielläkin pärjäsi
erinomaisesti ensimmäisellä kotimaisella. Ei tarvinnut hablaa.


Kerkesix lukijamatka 2008 Gran Canarialle - päivä 1


Epämääräisen lumitilanteen vuoksi käytössä oli tällä kertaa vain yksi 75
km reitti. Mielenkiintoisten hiihto-olosuhteiden johdosta kyseinen
pikamatka riitti meille ensikertalaisille (Make & Anu). 150 km kyllä
kangasteli mielessä, mutta jo ensimmäisen etapin aikana päätettiin
korvata kilometrijahti kunnon tauoilla ja kiireettömällä, turhia
loukkaantumisriskejä välttävällä etenemisellä.

Matka alkoi sivakat olalla Utista ja alkumetreillä metsästettiin
pudonnutta karttaa. Parin kilometrin jälkeen vastaan hiihti nivusensa
reväyttänyt keskeyttäjä. Urat olivat vaarallisen jäiset, toisaalta taas
menoa tökki tuulen puista tiputtama sälä ja sukset tuhoava lumettomuus,
varsinkin pelloilla. Suksia sai kantaa Ihan Riittävästi.

Ensimmäinen tauko pidettiin Valkealan ABC:llä, 11 km. Siitä alkoikin
reitin elämysmatka: jäisen Lappalanjärven ylitys kovassa
sivuvastaisessa. Navakka pohjoistuuli liu’utti hiihtäjää sivuttain –
eteneminen oli pelastautumista liukkaalta karkeammille
lumi/jääsaarekkeille, joilta löytyi väliaikaista pitoa suksille ja
sauvoille.

Matkan edetessä pelin henki alkoi hiljalleen hahmottua. Uimahallin
kahviossa pysähdyttiin ja tankattiin ennen Anhavan huollettujen latujen
tarjoamaa yhtäjaksoista hiihtomahdollisuutta. 35 km kohdalla Anhavan
kämpän isännältä löytyi jopa lämmikettä taukoilijoille. Kuu valaisi
matkaa ja pakkasta piisasi parhaimmillaan -13ºC.

60 km paikkeilla Paaskosken majalla tempaistu aamuyökahvi sai aikaan
hämmästyttävän ihmeheräämisen. Loppupätkä Uttiin sivakoitiin
poikkeuksellisen hiihdettävällä uralla - jäipä ihmiselle siitä mukava
mieli. Utin päässä oli vielä kierrettävänä matkaan kuuluva 4 km ojainen
ja risukkoinen lisälenkki.


Kaukopartiohiihto 2008 - 15.2.2008


## KSX tietää mitä on lumikenkäily!

Kerkesix:n pojat Jappe (Jarmo Aho), Arde (Arto Mäkelä), Jukkis
(Jukka-Pekka Peltonen), Marko (Marko Palokangas) ja Tero (Tero Koski)
osallistuivat kahdeksansiin lumikenkäilyn SM-kisoihin pudasjärvellä
8.-10.2.2008. Jo matkalle lähdettäessä odotukset olivat korkealla, mutta
tavoitteet realistiset. Kolmen parhaan joukkoon pääseminen olisi ihan
kiva juttu, mutta osallistuminen kaiken kaikkiaan jälleen se tärkein
motiivi, Kerkesix ry:n toiminta-ajatuksen tavoin.

Kisa jäjestettiin jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaan
tilastollisesti Suomen runsaslumisimmalla paikkakunnalla eli
Pudasjärvellä. Tapahtuma muodostui kahdesta lajista. Umpihankihiihdon
MM-kilpailusta ja lumikenkävaelluksen SM-mittelöstä. Tällä kertaa hiihto
oli järjestyksessä yhdestoista ja lumikenkäily taasen kahdeksas.

## Koskaan ei ole liian myöhäistä keskeyttää

Kerke-joukkueen runkojäsenillä eli Jappella, Ardella ja Jukkiksella oli
kisasta tarvittavat kokemukset jo useamman osallistumisen ja
palkintosijojenkin kautta. Vaikka mukaan oli mahtunut myös
keskeyttäminenkin, oli kirkkain mitali edelleen kirkastamatta. Jo alun
pitäen pojat ottivat lievän riskin kutsuakseen mukaan kaksi
”ensikertalaista” eli Markon ja Teron. Asetelma oli kisaan lähdettäessä
siten yhtä avoin kuin Imatran Pirkon tavara, mutta intoa ainakin riitti.

Matkalle lähdettiin yhdellä autolla kaikkine romppeineen. Pienestä
tilanahtaudesta huolimatta kaikki 800 kilometriä Helsingistä
Pudasjärvelle taittuivat nopeasti yhteishenkeä kohottaen.

Perillä majoituksen suhteen tilanne oli loistava, kiitos seudun
viranomaisten. Paikallinen pelastuslaitos ja sen VPK-asema tarjosivat
Kerke-tiimille ykkösluokan majoituksen saunoineen ja huoltotiloineen.
Niinpä perjantai-ilta sujuikin kamahomoillessa ja viimeistelyjä tehdessä
eli rennon letkeästi chillaten.

## Seuraa johtajaa

Varsinainen kisa-aamu alkoi utuisassa pienen pakkasen kipristellessä
Syötteen rinteitä. Kerkesix-joukkue oli arvonnassa voittanut ensimmäisen
lähtövuoron ja niin sitä mentiin kohti lumikenttien kutsua. Eipä mennyt
aikaakaan kun kaikki viisi muuta lumikenkäjoukkuetta ja yksi sooloaja
seurasivat Kerkesix:n poikien avaamaa jotosta. Kyllähän se vähän
korpesi, kun kukaan muu ei juurikaan vaivautunut karttaa vilkaisemaan,
vaan tulivat juuri sinne minne me olimme matkalla. Lähinnä korpeaminen
johtui siitä että mikäli tekisimme pummin, niin saisimme kuulla siitä
pian kaikilta kanssakilpailijoilta. Noh, ratkaisuksi päätimme pitää
pienen tauon ja antaa muiden jatkaa omia polkujaan, ottaaksemme Jappen
tarkan suunnistusvaiston mukaisesti uuden suunnan kohti ensimmäistä
rastia. Eka tehtävärasti löytyikin melko nopeasti ja saimme
EA-tehtävästä kotiin helpot nolla aikasakkominuuttia.

Päätimme yhteisesti että pyrimme hakemaan pakollisten tehtävärastien
lisäksi ainakin kaksi kolmesta lisärastista, mutta myös kolmannenkin
mikäli aika vaan sen sallisi ja kaikki sujuisi ongelmitta.

Tehtävärastit olivat melko yksinkertaisia, mutta vaikeimmaksi koimme
ehdottomasti eläinten ulosteiden tunnistamisen sekä etäisyydenarvoinnin.
Erätaitoja mittaava puulankun pikasahaaminen oli tehtävistä helpoin
kunhan saha vain oli kunnollinen. Ja meillähän se oli.

Lisärastitkin löytyivät tuntien yksitoikkoisen lompsimisen jälkeen ja
pääsimme lopulta noin yhdeksän tunnin tarpomisen jälkeen
majoitusalueelle. Kerkelaavut tallattuun hankeen ja nuotio väliin,
huolto käyntiin ja spekulaatio päivän tapahtumista sai alkaa. Arvelimme
niin kutsutun ”paskarastin” sekä etäisyydenarvoinnin ratkaisseen
sunnuntain pikataipaleen lähtöjärjestyksen. Tiesimme myös että kovin
vastuksemme olisi mitalisijoja tavoiteltaessa Shelby/Finn-Savotan
kokenut ja reipas tiimi. Yllätyksemme oli kuitenkin suuri kun eräs
kilpailijajoukkueemme jäsen kävi kertomassa meille nuotionloimussa että
lähtisimme sunnuntai-aamuna nolla-ajalla eli ensimmäisenä joukkueena
neljän minuutin kaulalla seuraavaan tiimiin nähden pikataipaleelle.

## Paineita mutta nöyryyttä

Tieto kisan ”voittajasuosikin” asemasta sai ilmeemme hetkeksi hymyyn,
mutta nöyryyden nimissä myös vakaviksi. Nyt ensimmäistä kertaa,
Kerkesix:n osallistumishistoria kyseiseen kisaan huomioiden, olisi
todellinen mahdollisuus voittaa. Se ei kuitenkaan tulisi olemaan mikään
helppo tai itsestäänselvä juttu, johtuen juuri kovasta vastuksestamme
eli  Shelby/Finn-Savotan joukkueesta.

Ei kun nukkumaan ja keräämään voimia pikataipaleen asettamia vaatimuksia
ajatellen. Kaikki tai ei mitään, voitto vaatisi kuntoa ja kanttia sekä
rajua rutistusta kaikilta, unohtamatta nappiin osuvaa suunnistusta.

Vain muutaman sekunnin tähden

Sunnuntai-aamun valjettua, uusin voimin lähdimme sitten matkaan. Tosin
tällä kertaa kisan historiassa poikkeuksellisesti ilman päiväreppua eli
kilpailusääntöjen mukaan kevennetyssä varustuksessa. Pikataipaleen alku
ja ensimmäinen tarkastuspisterasti löytyi hyvin mutta ainakin kahta
ensikertilaista vauhti alkoi jo painaa. Onneksi kilpailuhenkinen Jukkis
jaksoi kannustaa ja avata Arden kanssa alati uutta uraa umpihangessa,
Jappen hoidellessa suunnistamista. Kuin varkain, tosin uuvuttavan ja
jyrkän Syötteen etelärinteen kipuamisen jälkeen, kuulimme etäisen huudon
maalista. Muutaman kymmenen metrin loppukiri, maalilinjan ylitys ja
nopea vilkaisu ympärille yllätti koko Kerke-joukkueen. Paras vastuksemme
saapui maaliin vain parikymmentä sekuntia meidän jäljessä joten:
suomenmestaruus oli kiistatta meidän! Olipas se hieno fiilis – paras
fiilis! Kunnon kainalontuuletukset ja sitten saunomaan.

Palkintojenjaossa lopullisia tuloksia tarkastellessamme, ihmetyksemme
oli edelleen suuri. Olimme voittaneet vain muutamalla sekunnilla
toiseksi tulleen Shelby/Finn-Savotan joukkueen, joka todella antoi hyvän
ja reilun vastuksen. Kiitokset vielä heille ja onnittelut rehdistä
kisasta sekä hopeamitalista.

## Mitä jäi käteen?

Mahti kokemus kaikenkaikkiaan, mutta... Palkinnoksi saadut
raclette-pannumachiinat oli konkreettinen tulos saavutuksestamme. Tosin
auton tilanahtauden huomioiden kolme viidestä raclette-koneesta vaihtui
muiden kilpailijoiden voittamiin sähköisiin veitsenteroittimiin. ”Miten
olenkaan saattanut elää ilman sähköistä veitsenteroitinta tähän saakka?”
Hieno ja hyvin järjestetty tapahtuma, kauniit maisemat, rehti
osanottajajoukko ja kunnon kilpailuhenki. Kerkesix:n suomenmestaruutta
ei silti kukaan voi kiistää! Kiitokset kaikille kannustajille ja
erityisesti kisan järjestäjille. Ensi vuonna tavataan... ehkä?!?


Lumikenkävaelluksen SM 2008


Näin vähällä lumella ei Kerkesix ry ole koskaan viettänyt laskiaista.
Kuitenkin riittävä määrä, eli muutama setti lunta peitti maata ja
tunnelma saatiin oikeaksi. Sää oli muutenkin meidän puolella auringon
paistaessa! Mäet olivat lähes riittävän lumen peitossa, sillä
laskutoiminta onnistui vauhdikkaasti, aitoa pelkoakin oli liikenteessä
ja nähtiinpä perinteinen mukkelis-pyörähdyskin. Vauhtia oli jopa niinkin
paljon etteivät laskuvälineet pystyneet kaikkea kestämään ja tappioita
tuli 100 % ilmatäytteisistä laskuvälineistämme.

Ruokapuoli pelitti kuten ennenkin ja ilmeisesti kaikki saivat mitä
ansaitsivat.


Kerkesix laskiaistapahtuma 2008


Lauantaiaamupäivän ohjelman mukaisesti kipuilupaikka miehitettiin
perinteisin menoin. Eritasoista rimpuilua köyden päässä sormenpäät
verillä. Tällä kertaa ohjelmaan saatiin aikaiseksi kuitenkin pientä
kisailua. Pojat päättivät raapiutua seinää ylös mahdollisimman nopeasti.
Reitti oli tasoa 5- ja yläköysivarmistuksella ylöspäin niin nopeasti,
kuin mahdollista. Jalkoihin ei kuulemma ehtinyt keskittyä, ainoastaan
ylöspäin menoon...

Parhaimmillaan aika oli noin 21 sekuntia.


Kiipeily Tapanilassa 19.1.2008


Latokaskesta lähdettiin liikkeelle kahdessa osastossa, juoksuryhmä ja
sauvakävelyosasto. Lenkkien kestot olivat noin tunnin kumpikin ja
hikiosion jälkeen oli ohjelmassa saunomista ja pientä välipalaa.

Liitteenä on karttareitti juoksulenkistä.

Viikon kuluttua 13.1.2008 lenkki lähtee Iirislahdesta. Kello 14.00.

Vuoden 2008 ensimmäinen Sunnuntailenkki


Perinteisen kaavan mukaan Jussi ja Hesus järjestivät iltapäivätoimintaa
Kerkesix-veijareille jopa useana eri päivänä. Ohjelmassa oli mm.
partiomerkkien, laukkujen sekä erilaisten häiriintyneiden
vipstaakkeleiden laskemista ja tunnistamista. Ei ollut häävi homma,
mutta eivät olleet kummoisia inventoijatkaan. Joka tapauksessa
tuotemäärät saattoivat joskus jopa täsmätäkin. Hauskaa oli, kuten aina.


GD inventointi 2007


Morientes Etelä-Koreasta! Tai paikallisella murteella ”anjonghasioo”.
Muutimme tänne Ulsaniin, Hyundain kotikaupunkiin, melkein neljä
kuukautta sitten. Aika on mennyt nopeasti. Työn perässähän tänne
muutettiin, mutta keskiarvoksi tulee normaali suomalainen työviikko, kun
toinen meistä on työttömänä. Voimme täällä yllättävän paksusti, mikä ei
kyllä ole paikallisen ruuan ansiota. Harva ihminen lihoo riisillä ja
hapatetulla kaalilla. Sen sijaan kaikenlainen liikkuminen, kuten myös
Sysimusta Satku, kärsii paikallisesta elämänmenosta.
Asuinkompleksissamme on kuntosali ja squash-kenttä, joten näillä
lajeilla on pyristelty eteenpäin. Ulsan – Ecopolis, kuten paikalliset
itse kaupunkia vitsikkäästi kutsuvat – on erittäin teollistunut
kaupunki. Ehkä maailman suurin autotehdas asuu ja voi paksusti täällä
Ulsanissa, kuten myös valtaisa petrokemian teollisuus, joka onkin
valloittanut mittavan pätkän rantaviivaa (25-30km). Rantaviivan on
ominut itselleen myös isohko telakka. Vasta hiljan korealaiset ovat
saaneet luvan mennä rannoille, johtuen maan puolustussyistä, niin on
ehkä ymmärrettävää, että tehtaat ehtivät ensin. Meilläkin on kunnia
saada asua maailman suurimman telakan kainalossa, joten ulkoilureitit ja
kivat, vihreät metsät ynnä muut kasvillisuutta rönsyilevät maapläntit
eivät sijaitse tässä kotiportailla.

Korea on hyvin kukkulainen maa. Nyppylät eivät ulotu taivaisiin, mutta
ovat sitäkin parempia trekkaus- ja maastopyöräilypaikkoja.
Valitettavasti kaikki ulkomailta tuotu tavara saa täällä luksusveron,
joten polkupyörät ovat valitettavan kalliita. Myös kiipeilykallioita
löytyy! Olemme pari kertaa käyneet roikkumassa köydessä, Jussin on
onnistunut liidatakin. Oikein hauskaa. Riesana ovat vain runsaslukuiset
hyttyset ja epäesteettisyys johtuen korealaisten välittömästä
suhtautumisesta roskaamiseen. Ilmasto oli erityisesti heinä-elokuussa
kuuman kostea. Syyskuussa alkoi jo helpottamaan, mutta riesana olivat
ohimenevien taifuunien aiheuttamat rankahkot vesisateet. Nyt
marraskuussa on aivan loistelias syksy. Kukkuloiden rinteet ovat ruskan
eri väreissä ja vihreät männyt erottuvat joukosta. Lämpöä on täällä
Kyproksen leveydellä noin 15 astetta keskipäivällä ja öisin nollassa tai
alle. Asuntojen eritystä täällä ei tunneta, joten lämmitystä on pakko
käyttää. Korea on energiankulutuksen supermaa, kesäisin ilmastointi
huutaa täysillä ja talvella lämmitys. Kyllä surettaa jäätiköiden
puolesta.

Valloitimme Etelä-Korean korkeimman vuoren, Mt Hallan, 1950m 16.
elokuuta 2007

Etelä-Korean korkein kohta sijaitsee Jeju-saarella. (Korean niemimaan
korkein kohta sen sijaan sijaitsee Pohjois-Korean turvallisella
maaperällä.) Mt Halla, eli Hallasan on vanha tulivuori, jonka huipulla
on pieni kraatteri. Reitti oli hyvin merkattu, eli köydet rajasivat
polun molemmilta puolilta koko matkan ajan. ”Round tripille” tuli mittaa
reipas 19 km, korkeuserometrejä oli 1350m. Alkutaival oli rehevän metsän
keskellä, laulukaskaiden piirittämänä. Päivä oli kuuma, eväät olivat
erinomaiset, ja pääsimme tavoitteeseen, eli hyvään fiilikseen.
Huippumaisemat olivat hienot, kunnes sumu peitti näkyvyyden. Takaisin
autolle päästyämme olo oli jo hiukan ryytynyt. Uni maittoi
erinomaisesti.

Yhdet Suomi-henkiset juhlat täällä on vietetty, kun pidimme
tupaantuliaiset Jussin korealaisille työtovereille. Tarjosimme
lihapullia, perunamuusia ja pannukakkua. Suomalaiset tuotteet ovat
harvassa, joten riemua on piisannut, kun olemme kaupasta löytäneet
Golla-merkkisiä kännykkäpusseja ja johtoniputtajan. Seoulilaisessa
musiikkiliikkeessä oli myynnissä Apocalyptican ja Nightwishin levyt. Se,
mistä Suomi tunnetaan, on kuitenkin xylitoli.

Kerkesixen Korean osasto, Heidi \#0546 ja Jussi \#0547

Etelä-Korea ulkoilukohteena


Kirmausta sateessa. Parasta. Eikö totta. Tätä oli tarjolla koko rahalla,
kun sunnuntailenkki vei Martinlaaksosta Petikon kautta Keimolaan,
ensisijaisesti [Kaiun](http://www.keimolankaiku.fi/)
[Majalle](http://www.keimolankaiku.fi/keimolan_kaiun_maja.htm), mutta
kun kerran Keimolassa oltiin, niin pitihän sitä käydä kääntymässä myös
[moottoriradalla](http://fi.wikipedia.org/wiki/Keimolan_moottorirata).
Tosin  nopeudet ovat joskus muinoin olleet hieman nopeampia kuin
lenkillämme...


Sunnuntailenkki 9.12.2007


Aktiivinen kiipeilykausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja lauantaisin on
viimeaikoina kiivetty varsin aktiivisesti. Joka lauantai on vuoden
kiipeilijä 2007, Jukkis opastanut muita vähempilahjaisia seinällä
siirtymisen kultaiseen taitoon. Ja välillä se kiipeily tuntuu jopa ihan
miellyttävältä. Tarkoitus on jatkaa lauantaiaamuisin. Katso
toimintakalenterista missä ja mihin aikaan.


Lauantaikiipeily Tapanilassa 8.12.2007


Vuosijuhlassa 24.11.2007

Majakkamestarin Saaristolaisleipä

- 1 litra rasvatonta piimää
- 3 dl tuoppimaltaita
- 3 dl vehnäleseitä
- 5 dl ruisjauhoa
- 7 dl vehnäjauhoa
- 2 dl siirappia
- 1,5 pkt hiivaa
- 2,5 tl suolaa

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi, Murenna hiiva, lisää maltaat, anna olla
5 min jotta vähän pehmiää.

Sekoita jauhot kulhossa. Lisää piimäseos ja hetken sekoitettuasi myös
siirappi. Sekoita kunnes taikinasta tulee tasainen. Anna taikinan nousta
kulhossa liinan alla 1 - 1,5 tuntia, jonka jälkeen tasaa kahteen vuokaan
(Kaupasta saat tiiliskiven kokoisia foliovuokia).

Kypsennä uunissa 2 tuntia 175 asteessa. 1,5 tunnin kohdalla sipaistaan
siirappivettä (1/3 siirappia, 2/3 vettä) pullasudilla leipien päälle.

Ota leivät pois uunista, kumoa vuoasta, anna jäähtyä liinan alla. Älä
syö heti! Leipä on parasta vasta kahden päivän kuluttua. Ja säilyy
pitkään..

Majakkamestarin saaristolaisleipä


Vuosijuhlassa 24.11.2007

#### Panna Cotta

- 500 ml Creme Fraiche
- 100 ml maito
- 100 g sokeri
- 10 g liivate
- Vaniljatanko

Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Tämän jälkeen halkaise
vaniljatanko ja laita kattilaan. Laita samaan kattilaan myös Creme
Fraiche ja sokeri. Laita toiseen kattilaan maito, ja lämmitä kummatkin
seokset kiehumispisteeseen.

Purista liivatteenlehdistä ylimääräiset nesteet pois ja sekoita ne
maidon sekaan. Kun liivatteet ovat sulaneet, ota toisesta kattilasta
vaniljatanko pois, ja yhdistä seokset.

Viruta pitkänomainen, metallinen vuoka (leipävuoka) kylmässä vedessä, ja
ravista ylimääräiset vedet pois. Kaada seos vuokaan ja laita jäähtymään
vähintään 6 tunniksi. Tämän jälkiruoan voi tehdä myös päivä - kaksi
ennen tarjoamista. Kun Panna Cotta on jäähtynyt ja jähmettynyt, kippaa
se ylösalaisin tarjoiluastialle. Panna Cotta voidaan tehdä ja jähmettää
myös suoraan annoskulhoihin.

#### Mansikka-vadelmamelba

- 300g mansikka
- 100 g vadelma
- 100-200g hillosokeri (osa voi olla hyytelösokeria)

Kiehauta marjat ja soseuta ne. Lisää maun mukaan sokeri ja jäähdytä.
Kaada joko tarjoiluastialla olevan Panna Cotan päälle viiruiksi, tai
annoskulhoihin kerrokseksi Panna Cotan päälle.

Panna Cotta ja mansikka-vadelmamelba


Vuosijuhlan kiertoperiaatteen mukaan parittomana vuonna painutaan
tulille taputtelemaan toisiamme selkään ja juhlistamaan yhdistyksen
olemassaoloa periaatteella: taas vuosi lisää ennen konkurssia.
Toissavuonna erinomaiseksi paikaksi havaittu Nuuksion
[Kolmoislammin](http://www.luontoon.fi/nuuksio/palvelut) varaustulipaikka
palveli meitä jälleen erinomaisesti. Myös sää oli järjestetty lähes
erinomaiseksi. Pikku pakkanen, kuutamo ja kuura maassa ei ainakaan
heikentänyt tilaisuuden onnistumista.

Kun porukka jollain ihmeellisellä verukkeella on saatu kasaan (nyt
käytettiin lähes rikollisen helppoa keinoa - kekkereitä) voitiin
järjestää sääntömääräinen syyskokous, mikä sujuikin riittävällä
energialla ja nopeudella. Riittävä edustus jäsenistöstä istui lusimassa
kokouksen kädet täristen ruokaa ja juomaa odottaen.

Ateriapuolesta vastasivat kokkimestarit Tero &Tero, joiden käsien
jäljiltä juhlapöytään ilmestyi
[saaristolaisleipää](/majakkamestarin-saaristolaisleipa), loimulohta,
keitettyjä perunoita sekä [panna
cottaa](/panna-cotta-ja-mansikka-vadelmamelba). Joitakin otteita
reseptimaailmasta voi löytää sivustoltamme. Lämpimässä
pikkujouluhenkisessä juomassa Red Devil kävi uimassa kirkkaissa kosken
kuohuissa.

Perinteisen ohjelman mukaan palkittiin vuoden suorittajat: Anu ja Make
nimettiin Vuoden Vaeltajiksi ansioinaan Erä-SM edustus ja Sysimusta
Satku. Vuoden kiipeilijä Jukkis on aktivoinut Kerkesix ry:n
kiipeilytoimintaa lauantaisilla kapuilusessioilla. Vuoden Suunnistaja
2007  TT on edustanut seuraa jokaisessa Jukolan Viesti -tapahtumassa,
joihin Kerkesix on lähettänyt joukkueen. Kahvin ja Avecin (tai siis
kahvia ei ollut) jälkeen paikalle ratsastivat pienillä poneillansa Salla
ja Ville. Kiitokset heillekin panoksestaan juhlaamme.

Kulttuuri juhlassamme jakautui kahteen osaan. Musiikillisesta panoksesta
vastasi TK:n [Tivoli Audio PAL](http://tivoliaudio.fi/the-pal.html)
ja myöhemmässä vaiheessa KSX-miesnaislaulajat reippailla
ulkoilmahenkisillä lauluilla. Myöhäisempää ilmaisutaidetta edustivat
uudelleentulkinta kolmesta sepästä sekä "lyhyestä kaunis?" -tyyppinen
akrobatia.


Vuosijuhla 2007


Kello 9.00 alkaneeseen sessioon tarkkaan paikalla taisi olla ainoastaan
Jukkis ja Raakis. Allekirjoittanut ja Arri ehdittiin paikalle hiukan
myöhemmin. Minulle kuin ei ollut korttia vielä, piti käydä pieni
turvallisuustesti läpi, jotta pääsi varmistamaan sekä kiipeämään. Siinä
tämä oli mielessä ammattilaispaikka. On äärettömän tärkeää varmistaa,
ettei mukaan pääse ohjeista piittaamatonta porukkaa. No Jukkis tosin
minua vähän reppasi kun tuosta viimeisestä kiipeily hetkestä on aikaa.
Mutta kyllä vanhat opitut asiat nopeasti palasi mieleen. Näin on kortti
taskussa ja jatkossa on helpompi osallistua kiipeilysessioihin.

Itselläni ei ollut varusteita mukana (kun en niitä omistakaan), mutta
sieltä sain vuokrata ne mielestäni kohtuun hintaan, jotta pääsi mukaan.
Huomioitavaa on Jukkiksen mainitsema asia, että kannattaa olla aikaisin
paikalla, koska klo 11.00 rupeaa olemaan niin paljon porukkaa, että
kiipeilyreiteille joutuu odottelemaan pääsyä. Kun päästiin kiipeämään,
jokaiselle löytyi sopivan haasteita. Erilaisia/tasoisia reittejä löytyy
varmasti jokaiseen makuun. Paikka on upea ja villahousut kannattaa
unohtaa kotiin. Paikka on todellakin hyvin lämmitetty. Itse olen
aikaisemmin käynyt sisäseinillä Porissa sekä Jyväskylässä ja siellä
kiipeilleessä tuli hiki ja varmistaessa kylmä. Tässä paikassa pärjää
loistavasti shortseissa ja T-paidassa. Muutenkin paikka on todella
siisti. Hyvät pukuhuoneet ja kiipeilypaikat ovat siistejä. Suorituksia
voi tarkastella kuvista, mutta mukavaa oli pitkästä aikaa. Suosittelen
osallistumaan kiipeilysessioon lauantaisin Jukkiksen johdolla Tapanilan
liikuntakeskuksessa.

-Pete-


Seinäkiipeily Tapanilassa 10.11.2007


Lokakuun viimeisenä viikonloppuna ei nukuttu tänäkään vuonna. Tammelan
ja Espoon väliset tienpinnat kuluivat hieman epätasaisesti mutta
varmasti, kun Sysimustaa Satkua käveltiin kuudetta kertaa. Satku on
muotoutunut "aivan itsensä näköiseksi" ja kuvio olikin kovin selkeä.
Kokoontuminen - moottorimarssi - kävely - kotiin.

Muuttuvia tekijöitä ovat sää ja kävelijät. Kävelijöitä kaatoi vielä
lähtöviivoiltakin agressiivisena jylläävä flunssapöpö. Tästä huolimatta
liikenteeseen lähti 44 terveytensä säilyttänyttä. Sää oli kävelyä varten
lähes optimaalinen: yölläkin lämpötila pysyi plussan puolella ja sade
tuli pelkästään tihkuna. Tosin se tihkusade alkoi lauantaiaamuna ja
jatkui sunnuntaille saakka...

Kävellessä maisemat vaihtuivat tasaisesti ja keltavihreänä loistava
etenkin alkuvaiheessa kiiltomatoa muistuttava joukkio herätti huomiota
reitin varrella. Tänä vuonna ei kukaan ainakaan raportoinut laskeneensa
kaikkia reitin varrella näkyviä linkkimastoja. Sadan kilometrin reitille
niitä riittää muutama...

Huolto pystyi toimimaan riittävien resurssien ansiosta hyvin. Huoltajia
ja autoja oli runsaasti, jotta huoltomateriaali saatiin kuljetettua ja
Pirttimäkeen kelkottavat kävelijät eivät joutuneet odottelemaan liian
pitkiä aikoja. Väsymystä vastaan oli kävelijöille ja huollolle tarjolla
[Red Devil](http://www.reddevil.fi/)-juomaa.

Reissu oli perinteinen myös haastavuutensa suhteen. Matkaan lähti 44
kävelijää ja 12 (27 %) saapui jalkapatikalla Pirttimäkeen. Kaksi
kolmasosaa keskeytyksistä tapahtui 60-70 kilometrin kohdalla.


Sysimusta Satku VI - 27.10.2007


Tero ja Toni kävivät hiihtoretkellä pohjoisnavalle keväällä 2006. Tästä
reissusta Tero piti erinomaisen luennon
[AVA-instituutissa](http://ava-instituutti.fi/etusivu) järjestetyssä
tilaisuudessa. Paikalle oli saapunut 19 kiinnostunutta kuulijaa.
Kertomus itsessään oli mielenkiintoinen ja esityksen teki vielä
mielenkiintoisemmaksi havainnollistavat kuva- ja viidiomateriaalit.

Sekä esityksen aikana että sen jälkeen nousi kysymyksiä reissuun
liittyen. Aiheita löytyi jopa niin paljon, että keskustelua päätettiin
jatkaa luokkatilan ulkopuolellakin.

Lisätietoa reissusta voi lukea retkikunnan
[nettisivuilta](http://www.pohjoisnapa.fi/).


Pohjoisnapa-presentaatio


Mutaista ja mäkistä oli. Reitti oli nopeampi kuin viime vuonna, mutta
mutaiset mäet taluttaen vei aikaa. Viime vuodesta oma aika parani vain
14 sekunttia, mutta sijoitus nousi 34 pykälää ja ero kärkeen väheni 27
minuuttia viime vuodesta. 2004 oli samanlainen mutalällikeli ja silloin
oma aika oli tunnin huonompi.

Omat datat:

- eka kierrosaika 2.08
- kokonaisaika 4.38
- max nopeus 50.5 km/h
- keskinopeus 14.8 km/h
- matka 68.5 km (gps:n mukaan)
- kokonaisnousu 1281 m

Lisää kuvia aiheesta:

<http://picasaweb.google.com/fillarilahti/Finlandia2007/>


Finlandia MTB 2007


Kerkesix-logotarrat ovat saapuneet ja niitä on lunastettavissa Japelta.
Hintaa tarralla on 1 eur / kpl. Todellisia keräilyharvinaisuuksia,
rajoitettu erä. Vain 200 kappaletta (toistaiseksi) valmistettu!

KSX -logotarrat saatavilla


Kerkesix lähti ennätyksellisen runsaslukuisena - neljän joukkueen
voimin - Hossan Juntu 2007  Erävaelluksen SM -kilpailuihin. Koska
julkinen liikenne kulki harvakseltaan Suomussalmen ja Hossan suuntaan,
lähdettiin reissuun kahdella autolla. Matka Helsingistä Suomussalmelle
kesti noin kahdeksan tuntia. Suomussalmella yövyttiin Kiannon
Kuohut -hotellissa. Perinteisen tavan mukaan kilpailijat söivät aamulla
hotelliaamiaisella itsensä kipeäksi. Suomussalmelta oli vielä vajaa
tunnin ajomatka varsinaiselle kohdealueelle Hossaan.

Kilpailut menivät sujuvasti ja kisajärjestäjät olivat lähes
poikkeuksetta iloisia ja hyväntuulisia. Vaikka yritys oli hyvä olivat
tehtävät ikävä kyllä liian usein perinteistä Erävaelluksen SM -tasoa:

- aika oli aina paperilla, mutta sitä valvottiin vain satunnaisesti
  tehtävästä riippuen
- tehtävissä kysyttiin yhtä ja vastaukseksi odotettiin toista:
  "Tunnista kangasmateriaalit" -kysymykseen odotettiin vastaukseksi
  kankaiden kauppanimiä jne.
- arvosteluperusteet joutui arvaamaan
- pistemäärät olivat epäsuhdassa: 5 minuutin teltanpystytyksellä sai
  20 pistettä, mutta yönikkaroinneista vain 5 pistettä.

Kerkesix-partioiden lopputulokset olivat:

- Kerkesix Blue Tits 5. (naisten sarja)
- Kerkesix Koirat, 34. (avoin sarja)
- Kerkesix Rotat, 11. (avoin sarja)
- Kerkesix Korpit, keskeytti (avoin sarja)

Tarkemmat tulokset löytyvät Hossan
Juntu -sivuilta (linkki poistettu toimimattomana).

#### Torstai - Kulkua postikorttimaisemissa

Ilma oli selkeä ja hieno. Lähtöalueella syötiin normaalin tavan mukaan
viimeiset paniikkieväät, tervehdittiin muita kilpailijoita, ja
arvioitiin reppujen painoja. Kilpailujen avajaiset olivat hienot, joskin
lippulaulu aiheutti amerikkalaisuudessaan hienoisia naurunpyrskähdyksiä.

Lähdön jälkeen siirryttiin uskomattoman hienoihin harjumaisemiin. Maasto
oli kuivaa ja helppokulkuista - kengätkin säilyivät kuivana lähes
yörastille asti.

#### Perjantai - Takaisin maanpinnalle (tai suohon)

Perjantai palautti maan pinnalle: kangasmaastosta siirryttiin rämeelle.
Maasto oli soista, ja ratamestari varmisti elämyksen sijoittamalla
kaikki rastit keskelle soita. Tämä linja jatkuikin sitten kilpailun
loppuun asti. Muutaman suovierailun jälkeen Kerkesix Rotat ottivatkin
itselleen käyttöön säännön, etteivät mene yhdellekään suolle jolle on
kartassa annettu nimi. Tämä sääntö pelasti paljolta pahalta.

#### Lauantai - Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä

Lauantai- aamu alkoi vahvasti: taivas oli lonkeron värinen ja sade
ropisi laavun kattoon.  Vaan eipä auttanut itku markkinoilla, liikkeelle
oli lähdettävä. Normaalisti odottaa että päivä alkaa parantua iltapäivää
kohti, mutta tällä kertaa tuntui että päivä meni vain huonommaksi
aamupäivän mittaan. Antikliimaksi koettiin rastin kolme kohdalla, kun
alkoi olla rehellisesti kylmä ja otsan yksisarvinen kasvoi ja kasvoi.
Kerkesix Rotat miettivät juuri laavun virittämistä sateensuojaksi
varusteiden päälle lisäämistä varten, kun rasti kolme tuli ja pelasti:
rastihenkilöt olivat pelimiehiä (ja -henkilöitä), ja olivat laittaneet
paperirastin sisätiloihin vanhaan navettaan. Navetassa oli hyvä vaihtaa
paperitehtävää tehdessä lisää vaatetta päälle.

Kerkesix Korpit keskeyttivät toisen kisaajan jalkavaivojen vuoksi
lauantaina aamupäivällä, ja siirtyivät suoraan Erä-Hossan
mallasrastille.

#### Sunnuntai - Aapiskukolle töitä

Normaalista poiketen sunnuntaiaamun lähtö ei ollut yhteislähtö, vaan
normaalien kisapäivien kaltainen lentävä lähtö. Suurin osa lähti
liikkeelle aikaisimpaan mahdolliseen aikaan, mutta Kerkesix Rotat
päättivät ottaa rauhallisen lähdön ja olivat vielä makuupusseissa kun
muut partiot pyyhälsivät otsalamput otsalla ja leipä huulessa ohi.
Ratkaisu oli siinä mielessä onnistunut, että pimeällä suunnistamista
tuli vähemmän, ja paniikinomainen sykyily väheni kun sai suunnistaa
lähes yksin.

Päivän suunnistusreitti oli mukava ja järkevästi suunniteltu. Rasteja
oli vaihtelevassa maastossa ja niitä oli paikka paikoin jopa ilo hakea.
Lisärasteja olisi saanut olla niin paljon ettei yksikään joukkue hae
kaikkia, nyt rastit olivat ripeällä kävelyllä kaikki haettavissa.

Kerkesix Rotille pienen rypyn päivän kulkuun aiheutti reitin lopun
käskytys: päivän ohjeessa luki että maalissa pitää olla kello 11.00
mennessä jottei pisteet vähene, ja viimeiseltä pakolliselta rastilta on
viitoitus maaliin. Huono puoli oli että viitoituksen pituus oli kerrottu
vain rastimääritteissä, jotka jäivät tietenkin lukematta. Tämäkään ei
olisi ollut ongelma ellei viitoituksen pituus olisi ollut 5,2 km! Rotat
olivat viimeisellä pakollisella rastilla kello 10.12, joten ei auttanut
kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja alkaa juoksemaan. Matka tuntui
yllättävän pitkältä, mikä selittyi sillä että jälkeenpäin kartalta
mittaamalla matkaa oli 6,2 km. Rotat olivat onneksi 10.58 maalissa,
joten pisteet eivät laskeneet.

Maalissa saunottiin, nuoltiin haavat, ja lähdettiin moottorimarssille
takaisin kohti pääkaupunkiseutua.


Erä SM Hossan Juntu 30.8.-2.9.2007


Pienoinen ukkonen ja sade pohjustivat sunnuntailenkin alkua, mutta
kuinka ollakaan, keli selkeni ja ainoastaan hieman ripotteli siinä
vaiheessa kun kokoontuminen Oittaalla tapahtui. Lenkin tarkoitus oli
ulkoilun lisäksi tutustua lähellä reittiä kasvaviin sieniin. Emmi
singahteli pitkin metsiä ja toi mukanaan tatin jos toisenkin
tunnistettavaksi. Ja sitten niitä ihmeteltiin.

Kokonaisuudessaan reissu oli kevyttä ulkoilua mukavassa seurassa.
Toisille tutussa ja toisille tuntemattomassa maastossa.


Sunnuntailenkki Oittaalla


## Lauantai

Lauantaiksi Pihvi oli kutsunut Kerke-veijareita polkemaan Turkuun ja
Turun ympäristöön. Tarkemmin sanottuna
Impivaara-Runosmäki-Kuninkoja-Haunisten
allas-Mahittula-Hitimäki-Kullaanvuori ja paluumatkalla
Myllyn-kauppakeskuksen jälkeen Vetikko-Kuninkoja-Runosmäki-Impivaara.
Kuljimme siis Turun, Raision ja Ruskon alueilla. Näin se meni.

Maasto oli vaihtelevan vaativaa. Osittain kovinkin kivikkoista ja
juurakkoista reittiä, osittain ajo oli huomattavasti nopeampaa. Nousuja
ja laskuja oli runsaasti ja maisemat olivat komeita. Sää oli aurinkoinen
ja kuuma. Oivallista.

Lauantain matka taisi olla noin 35 km ajoaika 2 tuntia 40 minuuttia ja
kokonaisaika 4 tuntia.

## Sunnuntai

Sunnuntaiksi vaihdettiin hieman kokoonpanoa ja pyöräreitti lähti suoraan
Kuuriston toimintakeskukselta, joten moottorimarssia ei tarvinnut
suorittaa alkajaisiksi. Ilmatila oli hieman viileämpi kuin edellisenä
päiväna, mutta kaikin puolin kirkas sää helli polkijoita.

Reititys kulki seuraavasti. Kuusisto-Kaarina- Ala-Lemu - Vaarniemen
näkötorni-Rauvola-Katariina-Harittu-Koivula-Huhkola-Lauste-Laukkavuori-Pääskyvuoren
linkkitorni-Varissuo-Littoistenjärvi-Vyyryläisenmäki-Kaarina-Kuusisto.
Reitti kulki Kaarinan-Turun ja Liedon alueella.

Sunnuntaina tuntui ettei kalusto ollut ollenkaan yhtä kovassa iskussa
kuin edellisenä päivänä. Kaiken näköisiä pikkuvikoja ilmaantui joko
itsestään tai sitten pienen kaatumisen avittamana. Toki pitää muistaa
että rikkoutunut varuste on automaattisesti hankintamääräys uudelle
vermeelle, vaikka eihän kamahomo oikeasti mitään syytä tarvitse
hankintoja varten

Sunnuntain ajoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja kokonaisaika 3 tuntia 30
minuuttia. Matka oli 36.7 km.


Pyöräilyä Turun maastossa


Koko viikko hellettä ja aurinkoa, parasta mahdollista melontasäätä. Ja
saman viikon sunnuntaina (jolloin oli sovittu melontaa) satoi ja ukosti.
Tässä kohtaa pelkona oli, että jo toisen kerran kuukauden sisällä
Kerkesix merimelonta joudutaan peruuttamaan sään takia. Viimeiset tunnit
ennen sovittua aloitusaikaa (12.00) vierähtivät tukevasti internetin
ihmemaassa tutkien ilmatieteen laitoksen tutkakuvia
[Suomen](http://www.fmi.fi/saa/sadejapi.html),
[pohjoismaiden](http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_8.html) ja
[Helsingin](http://testbed.fmi.fi/history_browser.php?imgtype=radar&timestep=60) ilman
tilasta. Sadetutkakuvien perusteella oli odotettavissa, että keli
selkiintyisi Espoon edustalla. Kello 11.30 sovittiin että siirrytään
melontakeskuksen maastoon ja tarkkaillaan tilannetta hetken aikaa. Ja
mikäli ukkonen ei lakkaa, suoritetaan juoksulenkki.

Hieman ennen kello kahtatoista aurinko kuitenkin näyttäytyi ja päätös
merelle lähtemisestä tehtiin. Pikaisesti käytiin vuokraamassa puuttuva
kalusto ja polkaistiin osasto liikkeelle melontakeskuksen rannasta.
Samaan aikaan sade alkoi taas hivellä melojia ja ukkonen päätti rykäistä
pari sulosointua jossakin lähimaastossa. Tässä vaiheessa päätettiin
käydä katsastamassa tilannetta ja siirryttiin Haukilahden sataman
alueelle tarkkailemaan säätä. Päätettiin odotella hetki ja tarkastaa
mihin suuntaan sää muuttuu.

Puolen tunnin odotus ja sataman lähistöllä lilluminen palkittiin ja sää
selkeni ratkaisevasti. Nyt päästiin kunnolla melomaan. Aurinkokin
hyökkäsi pilvien takaa ja alkoi suorittaa mielipuuhaansa siihen malliin,
että melojat siirsivät silmiensä eteen varsin ketterin toimenpitein
riittävä määrä tummennettua pleksiä estämään auringon haitallisten
UV-säteiden pääsy verkkokalvolle. Aurinkorasvaa ei kuitenkaan alueella
nähty.

Kajakit kuljetettiin Vasikkasaaren ja Miessaaren ympäri, jonka jälkeen
oli hyvä palata takaisin melontakeskukselle. Reissun saldo oli kokemusta
melonnasta, bongattu haikaroita, merimetsoja ja lokki-veijareita.


Merimelonta 12.8.2007


Heinäkuun lopulle valittiin ohjelmaan polkupyöräilyä perjantaiksi.
Latokaskesta lähdittiin ja Saunalahden kohdalta puskettiin meren
rannalle. Kivenlahden ja Soukan kautta reitti jatkui Suvisaaristoon,
jossa pidettiin pieni tauko, ennen kuin jatkettiin takaisin Latokaskeen.
Siwan kautta ajettiin perille lähtöpisteeseen ja grilli täytettiin
lihalla ja muulla syömäkelpoisella. Kulutetut kilokalorit hoidettiin
takaisin nopeasti.


Kerkesix

Hyvän mielen asialla jo vuodesta 2003

Syyskokous ja vuosijuhla 2014

Lisää tarinaa

Kerkesix-sivujen kuudes versio julkaistu

Vuoden 2014 Sysimusta Satku - ilmoittautuminen alkaa noin 16 tunnin kuluttua.