Tukholman Maraton 2008

Jukkiksen, Anun ja Maken tunnelmia naapurimaan kirmailutapahtumasta:

*  *  *  *  *

Tukholman 30-vuotis juhlamaratonille oli ilmoittautunut ennätysmäärä osanottajia. Kilpailu käytiin jo toista vuotta peräkkäin erittäinkin kuumassa säässä, mikä toi mukanaan omat haasteensa eikä kovia tuloksia tällä kertaa nähty.
Lähdössä porukkaa riitti ja omaa juoksurytmiä oli hieman vaikea hakea. Tunnelma oli kuitenkin alusta asti huikea, yleisö kannusti etenkin tuhatlukuista Suomalaisjoukkoa sekä lukuisat muusikot säestivät juoksua. Matkan varrella oli myös useita vesipisteitä sekä suihkuja, joiden avulla pystyi virkistäytymään kuumuutta vastaan. Ja mikä tärkeintä, myös juomahuolto pelasi erinomaisesti.
Kuumuuden vaikutukset sai huomata viimeistään juoksun loppupuolella. Vaikka oli yrittänyt juoda mahdollisimman paljon, kroppa alkoi kramppailla ja nestehukka oli suuri. Kilometrivauhdin hidastumisesta huolimatta lopputaistelusta selvittiin maaliin ja laivamatka viihdykkeineen oli edessä.
Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli erittäin hieno huippuluokan järjestelyineen. Myös suorituksesta jäi sen verran hampaankoloon, että luulenpa palaavani Tukholmaan tai ainakin maratonille vielä uudestaan.

*  *  *  *  *

Kolmas maraton toden sanoo? Jaa-a, nyt ainakin tietää, miltä tuntuu vääntää viimeiset 16 km, kun etenee ensimmäisen puoliskon turhan reippahasti. Tukholmassa on tunnetusti poikkeuksellisen hyvä kannustus ja kattavat väliaikatiedot. Keli oli lämmin, edellistä vuotta leppoisampi. Näillä mennään kohti seuraavaa maratonia.

*  *  *  *  *

Elämäni eka maraton, pääsin maaliin, eli tavoite saavutettu. Nettoaika 5:08:50 on kuosissa harjoittelun suhteen, tänä vuonna olin lenkkeillyt maratonia ennen alle 100 kilsaa. Koska en ollut ihan perillä kroppani kestosta, juoksin sykemittarin mukaan, yritin pitää sykkeen vauhtikestävyyden puolella suurimman osan matkaa. Vielä kun oli lämmintäkin, 25-27 kuulemma, yritin vähän varoa rehkimästä liikoja.

Liikasen Eki, juokseva pankkiiri on kuulemma sanonut, että viimeiset 7 kilsaa saa sitten juosta lujempaa, päätin sitten kokeilla sitä ohjetta. Jonkin verran kosteahkoa ruutia tuntui vielä lihaksissa olevan koska nopeimmat legit juoksin reissun loppupuolella. Asiasta muuten mainitakseni, edelläni juoksi joku äijä, joka kesken juoksun vastasi kännykkäänsä ja puhui lyhyehkön puhelun. Ohittaessani kaveria, tokaisin hänelle "otit sitten kännykän mukaan maratonille". Kaverin kääntäessä päänsä puoleeni, huomasin että siinähän oli Eki itse...