Näin valmistat vetorenkaan

Vetorengas - mikä ja miksi?

Termi vetorengas saattaa olla lukijalle hieman tuntematon ja siksi on hyvä aluksi avata hieman minkä takia ylipäänsä kukaan haluaisi sellaista valmistaa. Syvemmin lajin historiaa käsittelemättä harjoitusmuotona renkaanvetoa on käytetty simuloimaan ahkion vaikutusta etenemiseen ja siten kehittämään esimerkiksi arktisella vaelluksella tarvittavaa peruskuntoa ja voimaa. Jotta voisi tehdä itselleen hyvää rengasta vetämällä ei tarvitse kuitenkaan olla lähdössä Pohjoisnavalle, vaan vetorengas toimii erittäin oivallisena kuntoilun apuvälineenä myös täällä havumetsävyöhykkeen alueella. Itse asiassa varsin suosituksi kuntoilumuodoksi nousseen sauvakävelyn (jolle on lanseerattu kansainvälinen nimitys Nordic Walking) tehoa voimakestävyyden harjoittelemisessa voi muuttaa ottamalla vetorenkaan mukaan jarruksi.

Vetorengas on siis kuntoilun apuväline, jolla saa monimuotoistettua harjoittelua ja hyvinkin todennäköisesti käännettyä muutamaa ohikulkevaa päätä treenin yhteydessä. Idea on varsin yksinkertainen: aivan kuten ahkiokin, kyseessä on valjaiden avulla etenevään henkilöön kiinnitetty, perässä hinattava esine, jonka tarkoitus on (kuitenkin ahkiosta poiketen) tuottaa haluttu määrä kitkaa ja siten vastusta etenemiseen.

Mitä valmistukseen tarvitaan

Vetorenkaan valmistaminen ei ole kovinkaan monimutkainen operaatio. Aikaa itse rakentamiseen kuluu noin puoli tuntia. Se kuinka kauan kuluttaa aikaa tarvikkeiden ja työkalujen hankintaan on taas jokaisen oma asia.

Valmistusaineet, ingredients (per serving):

  • 1 auton rengas (koville jätkille nastarengas)
  • 6 m 8-10 mm halkaisijan narua
  • 50 cm puutarhaletkua, jonka sisäosan halkaisija on laajempi kuin 8-10 mm
  • 2 sulkurengasta
  • 1,5 m lautaa tai vaihtoehtoisesti puoli neliötä jotain levyä ^1^
  • 50 cm 3 mm vahvaa päällystettyä kuminauhaa.

Käytettyjä renkaita voi tiedustella rengasliikkeistä. Yleensä rengasliikkeet luovuttavat renkaan sitä tiedustelevalle varsin mielellään, sillä auton rengas on etenkin edellä mainituille liikkeille ongelmajätettä, jonka hävittäminen maksaa. Pohjaksi käytettävän lautatavarankaan ei välttämättä tarvitse olla aivan priimaa kvaliteettia, joten tältäkään osin kustannusten ei pitäisi nousta aivan valtaviksi. Päällystettyä kuminauhaa saa esimerkiksi veneily- ja melontaliikkeistä. Vetoköydeksi kelpaa lähes mikä tahansa naru, kunhan muistaa riittävän vetolujuuden.

Tarvittavat työkalut:

  • puukko mallia saa tuhoutua
  • saha
  • 30 mm ruuveja 8 kpl ^2^
  • ruuvinväännin tai vahvat ranteet
  • porakone ja 20 mm metallipora, mikäli puukko ei riitä renkaan puhkaisuun.

Ja töihin

Aloita mitoittamalla vetoköysi sopivan mittaiseksi, siten että vetorenkaan ja etäisyys vetäjästä on noin 2,5 metriä. Katkaise köysi sopivan mittaiseksi ja estä köyden pään rispaantuminen esimerkiksi sulattamalla.

  

Vetopisteen rakentaminen aloitetaan tekemällä renkaan kitkapinnan ja sivun liittymäkohtaan kaksi letkun mentävää reikää noin 25 cm:n päähän toisistaan. Reiät voi tehdä puukolla tai muulla soveltuvalla terällä, mutta poran käyttöä puoltaa poralla tehdyn reiän reunojen pyöreys. Mikäli puukolla tehdään liian syvä viilto, voi rengas revetä viillon suuntaan, kun vetoharjoituksessa voima kohdistuu vetopisteeseen.

   

Mikäli letku on köyteen nähden ahdas, pujota köyden pää letkun läpi ennen kuin alat asettaa letkua paikalleen. Työnnä Letku renkaaseen tehtyjen reikien läpi siten että letkun päät jäävät renkaan ulkopuolelle. Tämän jälkeen vedä köysi letkun läpi siten, että letku ja rengas jäävät köyden puoliväliin. Vetoköyden molempiin päihin tehdään solmu, johon kiinnitetyillä sulkurenkailla vetorengas kiinnitetään vetovaljaisiin. Hyvä solmu tähän käyttöön on kasisolmu.

   

Jos et koe tarvitsevasi omaan vetorenkaaseesi juomapullotelinettä voit siirtyä suoraan seuraavaan kappaleeseen.

Ne renkaanvetäjät, joille juomapullon helppo mukanakuljetettavuus on tärkeää, sen sijaan mitoittavat kuminauhasta oman juomapullonsa ympärysmitan verran lisättynä 20 cm:llä. Muista jälleen estää nauhan päiden rispaantuminen. Kun kuminauha on valmis tehdään kaksi kuminauhan mentävää reikää renkaan päälipuolelle. Pujota kuminauha reistä läpi siten että nauhan päät jäävät renkaan sisäpuolelle. Mitoita kuminauha riittävän kireäksi lenkiksi, jotta pullo pysyy paikallaan, mutta on kuitenkin helposti irrotettavissa. Tämän jälkeen solmi nauhan päät renkaan sisäpuolelle, siten ettei kuminauha pääse luiskahtamaan reistä ulos. Juomapulloteline on hyvä sijoittaa siten ettei se häiritse vetotoimintaa. Oheisista valokuvista näkee esimerkin omasta ratkaisustamme.

   

Mitoita laudasta/levystä renkaalle pohja, jonka päälle painot tullaan kasaamaan. Mitoittaessasi ota huomioon, että pohjan täytyy mahtua sisään renkaaseen, eikä se saa pudota reiän kautta pois. Tämän vuoksi pohjan valmistamista helpottaa, mikäli pohja rakennetaan erillisistä osista. Rakentaessasi pohjaa laudoista laita 3-4 lautaa ensiksi vierekkäin, jonka jälkeen kiinnitä laudat toisiinsa yhdellä pohjalautoihin nähden poikittain asetetulla laudalla. Ruuvien avulla saat pohjasta tukevan. Ruuvit kannattaa mitoittaa siten etteivät ne pistä esiin lautojen läpi ja raavi maata.

   

Vetorenkaan vetämiseen kannattaa virittää tukeva järjestelmä. Oivallisin valjasratkaisu on ehkäpä juuri ahkionvetämiseen valmistettu valjas, mutta muitakin vaihtoehtoja toki on. Vasemmanpuoleisessa kuvassa on käytössä vanhasta rinkasta irrotettu lantiovyö, johon viritettyihin lenkkeihin vetoköydet on kiinnitetty sulkurenkailla. Oikeanpuolimmaisessa kuvassa renkaan vetämiseen käytetään reppua, jolloin vetoköydet on asetettu lantiohihnan alta ja kiinnitetty toisiinsa selän takana sulkurenkaalla. Huomioi, että repun ja etenkin lantiovyön on oltava riittävän kestävä ^3^.

   

Tässä vaiheessa vetorengas on käyttöä vaille valmis. Renkaaseen kannattaa lisätä painoksi kiviä tai muuta painavaa tavaraa, jonka jälkeen matka harjoituspoluille on avoin. Noin 80 kiloiselle miehelle hyvä aloituspaino on 25 kg. Yksi rengas kestää puhkeamatta noin 100 kaksituntista harjoitusta. Oivallisia vetoja!

   

^1^ Jos haluaa kikkailla niin jotain ainetta laudan tai levyn suojaamiseen kosteudelta, myös maalina tunnettua.
^2^ Ruuvien pituus riippuu käytössä olevan laudan paksuudesta.
^3^ Kerkesix ry ei vastaa hajonneista repuista. Mikäli näitä ohjeita seurannut henkilö on arvioinut oman kantolaitteensa kestokyvyn väärin, on vastuu yksinomaan käyttäjällä.